| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
EeeKoo
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Lok 2008
Viestejä: 2571
|
 Lähetetty: 05.06.2016 18:47 Viestin aihe: MPKY ja Tuntematon sotilas |
 |
|
http://www.hs.fi/kotimaa/a1465009750350
| Lainaus: |
”Anta soitta niin satanan taval!” – sotahistorian harrastajat antavat oppia Tuntemattoman sotilaan näyttelijöille
Asehistorian harrastajat kouluttivat Tuntematon sotilas -elokuvan näyttelijöitä.
Kotimaa 5.6.2016 2:00 Päivitetty: 5.6.2016 7:45
Jarmo Huhtanen
Helsingin Sanomat
”Vitsinä heitin, että jos olisi lähdetty kaksi vuotta sitten tätä treenaamaan, niin olisimme saaneet näistä näyttelijöistä samanlaisia sotureita kuin isoisät olivat aikoinaan”, Veijo Rautio sanoo.
Rautio on aktiivinen reserviläiskouluttaja.
Maanpuolustuskoulutusyhdistys antoi hänen tehtäväkseen laatia pienimuotoisen sotilaskoulutusohjelman uuden Tuntematon sotilas -elokuvan näyttelijöille. Tarkoituksena oli tutustuttaa näyttelijät 1940-luvun sotilasmaailmaan. Kaikki näyttelijät eivät ole myöskään suorittaneet varusmiespalvelusta.
”Harjoitussuunnitelmat ovat pitkälti minun käsialaani. Teimme ne yhdessä tuotantoyhtiön kanssa. Heiltä tuli ehdotelmia, ja katsoin, että ne palvelivat tarkoitusta”, Rautio kertoo.
”Se oli hirveän kiinnostava projekti.”
Elokuvan kuvaukset alkavat tässä kuussa. Ensi-ilta on ensi vuoden syksyllä. Väinö Linnan hahmojen esikuvilla oli takanaan kahden vuoden sotilaskoulutus. Rautio suunnitteli näyttelijöille koulutuksen, jossa he elivät kuin Linnan kuvaama konekiväärikomppania konsanaan. Kurssit toteutettiin Vekaranjärven ja Santahaminan varuskunnissa. Koulusta järjestettiin kolmena viikonloppuna.
”Se oli monipuolista: oli jalkaväkikoulutusta, kuntokoulutusta, asekoulutusta, ampumakoulutusta ja leirielämää.”
Ajan kuluminen on tuonut ongelmia sotien aikaan sijoittuvien elokuvien tekijöille. Esimerkiksi vanhoja toimivia aseita ei ole enää Puolustusvoimien varikoilla entiseen tapaan. Maxim-konekivääreistä, sotilaskivääreistä, Suomi-konepistooleista ja pikakivääreistä on jo luovuttu. Lähes kaikki on hävitetty, muutettu toimimattomaksi tai myyty keräilijöille.
”Puolustusvoimilla ei sinänsä ole juurikaan tarjota sen aikakauden koulutusta, ja heillä on omat kiireensä”, Rautio sanoo.
Viihdeteollisuuden avuksi ovat rientäneet asekeräilijät ja elävän historian harrastajat, joilla on aikakauteen liittyviä aseita, asusteita, varusteita ja ennen kaikkea tietoa. Heihin turvautui myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys, kun Tuntematon sotilas -elokuvan näyttelijöiden koulutusta suunniteltiin. Näyttelijöiden ampumakoulutuksessa käytettiin oikeita toisen maailmansodan aikaisia aseita.
Ammunnoissa tarvittavat aseet lainattiin yksityisten asekeräilijöiden kokoelmista. ”Anna soitta niin satanan taval!” ja ”Tulta munil!” ovat kuuluisia alikersantti Hietasen sitaatteja Tuntemattomasta sotilaasta. Tositilanteen jäljittely ei ole kuitenkaan enää välttämättä kovin helppoa.
”Sellaisia ihmisiä, jotka osaavat kouluttaa esimerkiksi Maxim-konekiväärin käyttöä, ei enää hirveän paljon löydy”, tiivistää teknisenä asiantuntijana toiminut Arto Pulkki.
”Nämä ovat taisteluvälineitä, joita Puolustusvoimat ei enää käytä. Näiden käyttämisen osaaminen on harrastajien varassa, joista osa on toki Puolustusvoimien entistä henkilökuntaa.”
Pulkki sanoo, että oikea pukeutuminen ja vanhojen komentojen osaaminen ovat kiinteä osa elävän historian ja sotahistorian harrastamista.
”Esimerkiksi tätä projektia varten olemme tehneet arkistotutkimusta, käyttäneet sen aikaisia jalkaväen ohjesääntöjä ja verranneet niitä Väinö Linnan romaaniin.”
Pulkki kehuu, että Linnan romaani on käskyjen ja taistelutekniikan kuvausten suhteen erittäin todenmukainen.
”Asepuolesta voin todeta, että ne on mallinnettu erittäin tarkasti romaanissa. Kirjassa on juuri ne aseet, jotka sillä joukolla oli ja oikeat asiat niistä.”
Elokuvan valmisteluissa auttaminen ei ole ollut kuitenkaan arkipäivää edes asehistorian harrastajille. Aseiden hankkiminen yksityisistä kokoelmista, valvojien järjestäminen ja huolto on vaatinut työtä. Näyttelijät eivät pelkästään ampuneet aseilla, vaan he joutuivat kantamaan niitä ja komppanian varusteita maastosta, jotta he olisivat saaneet tuntumaa konekiväärikomppanian arkeen. Kun sotamies Määttä sanoo Tuntemattomassa sotilaassa, että ”otahan mie jalustan”, niin lause saa toisen merkityksen, kun on itse joutunut kantamaan Maximin 30-kiloista jalustaa tuntikausia maastossa: tiheässä metsässä, suolla, pehmeällä hiekalla ja lumessa.
”Nyt he tietävät, millaista sen kantaminen on. Se on ihan järjetöntä puuhaa, se sattuu vaan. Kuten he itse totesivat, siinä on vain vähemmän huonoja kantotapoja”, Pulkki sanoo. ”Kovasti he kiittelivät, että se oli arvokas kokemus.” Veijo Rautio kertoo, että näyttelijöiden tunnelma oli ensimmäisen harjoitusviikonlopun jälkeen ”ehkä vähän sekalainen, että mihin tässä on jouduttu”.
Tunnelma kuitenkin muuttui koulutuksen edetessä ja harjoitusten vaikeutuessa.
Rautio kertoo tyytyväisenä ja hiukan ylpeänäkin, miten näyttelijäjoukko ”ryhmäytyi”. ”Lähdettiin pilkkopimeään metsään. Siirtymiset olivat 4–5 tunnin siirtymisiä. Koko ryhmä kantoi kaikkia varusteita: ota sinä varsinainen, niin minä otan jalustan. Unet jäivät todella vähiin, ja siinä yritettiin demonstroida todellista väsymystä”, Rautio sanoo.
Erottuivatko näyttelijäjoukosta tosi kantajat?
”Kyllä. Osalla meni paremmin”, Rautio paljastaa.
”Siinä rupesivat jopa kiväärit ja konepistoolit painamaan.”
Ammunnan koulutus yritettiin järjestää mahdollisimman todenmukaisesti. Aseiden luokse tultiin vauhdilla, pulssi hakaten. Jos syntyi virheitä, tilannetta toistettiin, kunnes se osattiin.
”Loppua kohti se alkoi näyttää todella hyvältä”, Rautio kehaisee.
”Kun mentiin konekivääreiden luo, niin alkoi kuulua vain klik klik ja klik klik. Miehet alkoivat työntää patruunavyötä sisään, eikä tulitoiminta ollut mitään villiä, vaan hyvin suunnitelmallista.”
Näyttelijöiden koulutuksessa oli mukana puolisen tusinaa asehistorian harrastajaa. Rautio korostaa, ettei Tuntematon sotilas ole heille vain yksi projekti. ”Me harrastamme tätä. Harrastus on ollut ennen tätä projektia, ja harrastus jatkuu tämän projektin jälkeen. Viemme eteenpäin asehistorian ja sen aikakauden tuntemusta. Se on meille tärkeää.”
|
|
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
