| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
H-k
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 08 Jou 2016
Viestejä: 94
|
 Lähetetty: 09.12.2018 11:19 Viestin aihe: |
 |
|
| Honkila kirjoitti: | Tuolla kierre urituksella ei taida olla muuta merkitystäkun ulkonäkä kysymys? Suhteellinen jäykkyyshän on pitkittäin uritetussa varmaan parempi kuitenkin. Jenkeissä näkyyvät tekevän salmiakki kuviookin, sitä voi käyttöä raspina jos irtopiippu.  |
Oishan se kieltämättä aika käheen näköinen
Joskus olen tehnyt nousuja jotka ovat luokkaa metri muissa hommissa kuin näissä asejutskissa. Jos urituksen profiili on täysin aaltomainen niin erittäin nätti visuaalisesti on.
Tapoja on useitakin ja lähinnä kiinni siitä kuinka paljon konetunteja on vara uhrata näyttävyyden alttarille.
Sorvissakin onnistuu mikäli kara on muutettavissa C-akseliksi, silloin perinteisellä höyläämisellä on mahdollista mikä tosin on hitain mahdollinen tapa. Jos sorviin saa jyrsinyksikön kiinni niin C-akseliohjatusti onnistuu.
Sitten on mahdollista ihan normi nc-sorvillakin tehdä jos vaan softa ja koneen ominaisuudet antaa periksi, harvemmassa antaa ja jos antaa niin ongelmaksi tulee jarrutus ja kiihdytys eli alussa ja lopussa tahtoo tulla nousuvirhettä.
Jyrsinkoneella helpoin ja nopein, vaatii vaan soveltuvuuden kyseiselle asialla. Siinäkin sitten on ajasta kiinni, jos haluaa jouhevan aaltomaisen profiilin niin rupeaa tunteja kulumaan. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
RiUDE
Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004
Viestejä: 20455
Paikkakunta: Savonlinna
|
| Lähetetty: 09.12.2018 11:53 Viestin aihe: |
|
|
kuinka pitkä piippu tuetaan jos se halutaan päästä päähän uritettua?
tuossa videossahan tehdään uritus vain tuollaiseen tumppiin.
_________________
Savo suureksi. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
6mm br rem
Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Syy 2006
Viestejä: 1634
Paikkakunta: Hämeen reunalla
|
| Lähetetty: 09.12.2018 12:06 Viestin aihe: |
|
|
| Kannattaa muistaa että aseen piippu ei ole mikä tahansa putki vaan erittäin arka myös ulkopuolisille häiriöille. Pieni virhe ja käynti on veks.. Nappirihlattuun en tekisi ollenkaan urityksia, lastuamalla tehtyihin eri juttu. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
H-k
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 08 Jou 2016
Viestejä: 94
|
| Lähetetty: 09.12.2018 12:57 Viestin aihe: |
|
|
| RiUDE kirjoitti: | kuinka pitkä piippu tuetaan jos se halutaan päästä päähän uritettua?
tuossa videossahan tehdään uritus vain tuollaiseen tumppiin. |
Kuinkako? No laittamalla tuki se tuetaan 
Sehän ihan riippuu siitä mitä on käytettävissä ja jos ei oo niin sitten pitää miettiä maksaako vaivaa tehdä tuki ja onko syytä jättää tekemättä koko homma.
Koneita kun on niin monenmoisia niin sehän on aina konekohtaista miten toteutus tehdään.
Jos on mahdollista pinoliin tai teräkelkkaan tuki laittaa niin sehän voi olla sellainen, työstön aikana tuki liikkuu terän etu tai takapuolella. Harvemmin tosin noita käytetään ja yleisemmin pöytään, johteisiin laitettavaa tukea joka on C'een mallinen koska silloin yksi avonainen sivu mahdollistaa tuen läpi ajettavuuden.
Jos aattellee kellotaulun mukaan niin työkappaletta päästä katsottuna C'een tuet tulee klo 2, 10 ja 6 mikäli terä on klo12 kohdalla |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Koheltaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 5571
|
| Lähetetty: 09.12.2018 15:49 Viestin aihe: |
|
|
| Ollari kirjoitti: | Onkohan ihan näin kuitenkaan? Näin intuitiivisesti ajatellen. Jos miettii aaltopahvia, niin eiköhän ne kerrokset ja poimutukset ole tehty myös jäykistämiseksi. Jos sama massa pahvia olisi yhdessä kerroksessa ja tasossa, niin ei olisi yhtä jäykkä.
Tai jos pistät laudan lappeelleen tai kantilleen, niin miten on näiden tapausten jäykkyys, vaikka massa onkin sama? |
Onko reikälaku on jäykempää kun umpilaku...
Mä en ajattele vaan testaan, tämä asia on testattu aikoja sitten mittalaitteilla useamman toimesta. Ikuisena skeptikkona tuli myös ite testattua kun pitää yrittää pyörä keksiä uudestaan, tuloksetta. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ollari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Hei 2006
Viestejä: 12390
|
| Lähetetty: 09.12.2018 16:15 Viestin aihe: |
|
|
| Koheltaja kirjoitti: |
Onko reikälaku on jäykempää kun umpilaku...
Mä en ajattele vaan testaan, tämä asia on testattu aikoja sitten mittalaitteilla useamman toimesta. Ikuisena skeptikkona tuli myös ite testattua kun pitää yrittää pyörä keksiä uudestaan, tuloksetta. |
Kyllä testatessa ja mitatessakin pitää ajatella, että mitä mittaa ja testaa.
Ja miten tulkitsee. Minäkin olen sen verran skeptikko, että mieluusti näkisin/lukisin/kuulisin, että mitä on mitattu ja miten. Onko sulla heittää linkkejä? Onhan se varma että piipun urituksen tapauksessa mallinnettua, mitattua ja raportoituakin tietoa löytyisi. Niin jäykkyyden kun lämmön vaihtumisen kannalta.
Ei tässä välttämättä kovin isosta erosta puhuta, että voi myös olla, että piipun tapauksessa uritus tekee niin pienen profiilin, että jäykkyyden kannalta ei ole merkitystä. Mutta reikälakua en pitäisi parhaana vertauksena, vaikka äkkiseltään veikkaisin että reikälaku on vastaavanpainoista umpilakua jäykempi. Mutta miksi metalleja ylipäätään tehdään rakenteisiin profiileiksi? Onko nopeampi jäähtyminen ainoa syy, vai olisiko jäykkyydellä mitään tekemistä asian kanssa?
Viimeinen muokkaaja, Ollari pvm 09.12.2018 16:25, muokattu 1 kertaa |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
RiUDE
Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004
Viestejä: 20455
Paikkakunta: Savonlinna
|
| Lähetetty: 09.12.2018 16:24 Viestin aihe: |
|
|
| H-k kirjoitti: | | RiUDE kirjoitti: | kuinka pitkä piippu tuetaan jos se halutaan päästä päähän uritettua?
tuossa videossahan tehdään uritus vain tuollaiseen tumppiin. |
Kuinkako? No laittamalla tuki se tuetaan
Sehän ihan riippuu siitä mitä on käytettävissä ja jos ei oo niin sitten pitää miettiä maksaako vaivaa tehdä tuki ja onko syytä jättää tekemättä koko homma.
Koneita kun on niin monenmoisia niin sehän on aina konekohtaista miten toteutus tehdään.
Jos on mahdollista pinoliin tai teräkelkkaan tuki laittaa niin sehän voi olla sellainen, työstön aikana tuki liikkuu terän etu tai takapuolella. Harvemmin tosin noita käytetään ja yleisemmin pöytään, johteisiin laitettavaa tukea joka on C'een mallinen koska silloin yksi avonainen sivu mahdollistaa tuen läpi ajettavuuden.
Jos aattellee kellotaulun mukaan niin työkappaletta päästä katsottuna C'een tuet tulee klo 2, 10 ja 6 mikäli terä on klo12 kohdalla |
sitä mie tässä jäin miettimään, että millainen se tuki oikein on...jos meillä on pyörähdyskappale johon käydään jyrsimään tuollaista "monipäistä" uraa, niin sehän ei enää ensimmäisen lastun jälkeen ole pyöreä. samoin joka lastulla urien pohjalla d muuttuu.
ja siis kun piippu harvoin on tasapaksu.
_________________
Savo suureksi. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
H-k
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 08 Jou 2016
Viestejä: 94
|
| Lähetetty: 09.12.2018 16:26 Viestin aihe: |
|
|
| Ollari kirjoitti: | | Koheltaja kirjoitti: |
Onko reikälaku on jäykempää kun umpilaku...
Mä en ajattele vaan testaan, tämä asia on testattu aikoja sitten mittalaitteilla useamman toimesta. Ikuisena skeptikkona tuli myös ite testattua kun pitää yrittää pyörä keksiä uudestaan, tuloksetta. |
Kyllä testatessa ja mitatessakin pitää ajatella, että mitä mittaa ja testaa.
Ja miten tulkitsee. Minäkin olen sen verran skeptikko, että mieluusti näkisin/lukisin/kuulisin, että mitä on mitattu ja miten. Onko sulla heittää linkkejä? Onhan se varma että piipun urituksen tapauksessa mallinnettua, mitattua ja raportoituakin tietoa löytyisi. Niin jäykkyyden kun lämmön vaihtumisen kannalta.
Ei tässä välttämättä kovin isosta erosta puhuta, että voi myös olla, että piipun tapauksessa uritus tekee niin pienen profiilin, että jäykkyyden kannalta ei ole merkitystä. Mutta reikälakua en pitäisi parhaana vertauksena, vaikka äkkiseltään veikkaisin että reikälaku on vastaavanpainoista umpilakua jäykempi. Mutta miksi metalleja ylipäätään tehdään profiileiksi? Onko nopeampi jäähtyminen ainoa syy, vai olisiko jäykkyydellä mitään tekemistä asian kanssa? |
Turha son teille mitään selostaa, vänkäätte kuiteski vastaan
Miettikääpä vaikka semmosta että monestikko olette nähneet poikittaisuritettua piippua? vaikka millin ura ja seinämän paksuus pari milliä niin sais maksimoitua jäähdytyspinta-alan. Palstateorian mukaanhan se on yhtä jäykkä kuin pitkittäisuritettu tai sitten ohut piippu joka vastaa urien pohjan halkaisijaa  |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
H-k
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 08 Jou 2016
Viestejä: 94
|
| Lähetetty: 09.12.2018 16:43 Viestin aihe: |
|
|
| RiUDE kirjoitti: | | H-k kirjoitti: | | RiUDE kirjoitti: | kuinka pitkä piippu tuetaan jos se halutaan päästä päähän uritettua?
tuossa videossahan tehdään uritus vain tuollaiseen tumppiin. |
Kuinkako? No laittamalla tuki se tuetaan
Sehän ihan riippuu siitä mitä on käytettävissä ja jos ei oo niin sitten pitää miettiä maksaako vaivaa tehdä tuki ja onko syytä jättää tekemättä koko homma.
Koneita kun on niin monenmoisia niin sehän on aina konekohtaista miten toteutus tehdään.
Jos on mahdollista pinoliin tai teräkelkkaan tuki laittaa niin sehän voi olla sellainen, työstön aikana tuki liikkuu terän etu tai takapuolella. Harvemmin tosin noita käytetään ja yleisemmin pöytään, johteisiin laitettavaa tukea joka on C'een mallinen koska silloin yksi avonainen sivu mahdollistaa tuen läpi ajettavuuden.
Jos aattellee kellotaulun mukaan niin työkappaletta päästä katsottuna C'een tuet tulee klo 2, 10 ja 6 mikäli terä on klo12 kohdalla |
sitä mie tässä jäin miettimään, että millainen se tuki oikein on...jos meillä on pyörähdyskappale johon käydään jyrsimään tuollaista "monipäistä" uraa, niin sehän ei enää ensimmäisen lastun jälkeen ole pyöreä. samoin joka lastulla urien pohjalla d muuttuu.
ja siis kun piippu harvoin on tasapaksu. |
Joo varmaankin liian hankalasti sepostan ku ihan normaaleja tukejahan noi on. Urien sisäDllä ei oo mitään merkitystä kun eipä sieltä mitään tukea oteta. Ulkopinnalla pitää tieteski olla valmiissa kappaleessa edes vähän alkuperäistä pintaa niin silloin homma toimii. Kappaleen kartiokkuudella ei ole merkitystä jos tuki kiinni johteissa tai pöydässä koska silloinhan tuki pysyy koko ajan samassa kohtaa.
Joskus harvoin jossain tosi kinkkisessä kappaleessa on kesken ajon joutunut vaihtamaan tukipintaa ajamattomalta pinnalta ajetulle. Se on semmosta värkkäämistä sitten, menee aikaa jotta jouhevaksi saa tuen vaihtokohdan.
Joskus olen tehnyt noita, laakeripronssia yleesä kappaletta koskettava materiaali. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
valmet 412s
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Maa 2004
Viestejä: 17102
Paikkakunta: pohjois-stakunta
|
| Lähetetty: 09.12.2018 16:44 Viestin aihe: |
|
|
Piipuista niin tiedä mutta volvon vetoakseli on kestävämpi ohennettuna kuin originaalipaksuisena Näin ralliukot sanoo.
_________________
Varisjahdin veteraani... |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Koheltaja
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 5571
|
| Lähetetty: 09.12.2018 17:01 Viestin aihe: |
|
|
Vetareissa ohennus antaa elastisuutta ja antaa rasituksessa hieman periksi aksiaalisessa suunnassa, eli pääsee hieman kiertymään aivan kuten pulttipyssyjen momenttiavaimissa. Tällä saadaan vähennettyä rasituspiikkejä voimansiirron osissa ja lisää kestävyyttä.
Piipun urituksesta löytyy aivan taatusti useita eri keskusteluja ja linkkejä tältäkin kotimaiselta foorumilta joten sieltä niitä linkkejä kaivelemaan. Omia mittautuloksia ei enään ole olemassa, kaikkia asioita ei viitsi dokumentoida montaa vuosikymmentä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Berkele
Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2006
Viestejä: 2236
Paikkakunta: Oulu
|
| Lähetetty: 09.12.2018 19:37 Viestin aihe: |
|
|
| Koheltaja kirjoitti: | | uritettu piippu on yhtä jäykkä kun saman pituinen ja painoinen (ohuempi) piippu. |
Nyt on pakko puuttua disinformaation levitykseen. Vaikka nimim koheltaja monesta asiasta tietääkin, nyt olisi aika mennä takaisin lujuusopin luennoille. Pitkittäisprofiloitu piippu on aina jäykempi, kuin pyöreä samanpainoinen ja saman pituinen piippu. Jos olet mittauksilla päässyt eri tulokseen, olet mitannut väärin tai sinulla on mahdollisuus mullistaa lujuusoppi täysin. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 26729
|
| Lähetetty: 09.12.2018 20:36 Viestin aihe: |
|
|
Joo koheltaja ei tainnu huomioida pitkittäisten pintojen isompaa eroa,,, oletettavasti puhutaan taivutuksen kestävyydestä.
Vetolujuudessa taas tilanne toinen |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
H-k
Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 08 Jou 2016
Viestejä: 94
|
| Lähetetty: 09.12.2018 22:00 Viestin aihe: |
|
|
| Pohjola kirjoitti: | Joo koheltaja ei tainnu huomioida pitkittäisten pintojen isompaa eroa,,, oletettavasti puhutaan taivutuksen kestävyydestä.
Vetolujuudessa taas tilanne toinen |
Älä nyt, jospa Koheltaja onkin miettinyt asioista ja testaillut oikein perusteellisesti
Siis avainsanahan on tuo ohut piippu.
Siis jos lähtökohtana on tosiaan ohut piippu, piippu joka ei voi olla enää ohuempi turvallista käyttöä ajatellen  Uritetussa piipussa sitten jos halutaan päästä ehtojen täyttymiseen (sama paino ja pituus) niin uritettu tavallaan on pakko ajaa tositosiohueksi, ettei sitä voi enää käyttää aseessa.
Näinollen testitulokset puoltavat ohuen piipun olevan vahvempi |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ollari
Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Hei 2006
Viestejä: 12390
|
| Lähetetty: 09.12.2018 23:48 Viestin aihe: |
|
|
| Koheltaja kirjoitti: |
Piipun urituksesta löytyy aivan taatusti useita eri keskusteluja ja linkkejä tältäkin kotimaiselta foorumilta joten sieltä niitä linkkejä kaivelemaan. Omia mittautuloksia ei enään ole olemassa, kaikkia asioita ei viitsi dokumentoida montaa vuosikymmentä. |
En nyt löydä ihan pikaisesti tieteellisiä artikkeleita just aiheesta. Lilja ehkä käy silti jonkinlaisesta auktoriteetista, ja hän sanoo että uritettu olisi jäykempi.
The fluted barrel of a given weight and length will be stiffer than an unfluted barrel of the same weight. The fluted barrel will not be stiffer than the same taper and length barrel that is not fluted though. http://riflebarrels.com/a-look-at-the-rigidity-of-benchrest-barrels/ Jotain matemaattista malliakin tuolla on jäykkyyksille, joskaan ei urituksille.
Kyllä sulla Koheltaja nyt on tässä se yllättävä väite ja taidat olla mielipiteessäsi vähemmistössä tässä, eli tekisi mieli väittää että sulla ois se todistustaakka (eli linkit missä väitettäsi tuetaan), jos tästä kunnon väittelyä aikaan tahtoo saada. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
