1/2" UNF 20

[Kumpumäen seppä]

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että vaikka seppä olenkin, niin en kuitenkaan aseseppä. En ainakaan vielä, saas nähdä viitsiikö joskus tulevaisuudessa moisen lisenssejä yrittää hankkia. Mutta silti asioiden perusteiden selvittäminen kiinnostaa.

Tosiaan suuri osa valurautojen seoksista on vain vähän normaali teräksiä pienemmällä lämpölaajenemisellla olevia, mutta löytyy niitäkin seoksia, missä ero on suuri, ja toimisivat tuossa krymppaus tarkoituksessa luultavasti hyvin.

[Berkele]

[Koheltaja]

Berkele oikeilla jäljillä krymppauksen osalta. Sitä on kokeiltu tehdä manklaamalla sekä hydraulisesti krymppaamalla eikä tulokset olleet kovin vakuuttavia. Myös eri tyyppisiä lämpökrymppauksia on kokeltu holkkien avulla. Edelleen vastaporaus on se toimivin ratkaisu väljän suun korjauksessa, tai paksupiippuisissa mahdollisimman ison kierteen teko kuten 18x1.

Pienoiskuväärin luoti on lyijyä ja luoti muuttaa muotoaan koko piippuvaiheen aikana, luoti nojaa rihloihin koko kiihdytyksen ajan ja luodin pitopinta rihloihin nähden kuluu väljäksi. Piipun suuta kohden alkaa ruutipaineen hönkä loppumaan ja luoti ei enään nojaudu rihloihin yhtä voimakkaasti joten luoti alkaa "kolisemaan" piipussa.

Piipun suun supistuksella saadaan tämä kolina asettumaan ja luoti muotoutuu uudestaan piipun mittoihin ja ottaa pitoa rihloista -> luoti poistuu piipusta suorassa. Jos piipunsuu on muuta piippua väljempi -> luoti pääsee kääntymään vinoon väljässä piipunsuussa, saa vielä ruutikaasuista potkun persiille väliballistisessa vaiheessa ja käynti kirjoittaa taululla.

Yksinkertaisesta asiasta voi halutessaan tehdä monimutkaisemman ja yrittää keksiä pyörän uudestaan. Ei kannata, sitä on lukuisat sepät yrittäneet ympäri maailman ja lopputulos on sama. Isompi kierre tai vastaporaus kierteen matkalle. Piipunsuu on erittäin herkkä alue ja mekaanisesti muokkaamalla ei tarvitse tulla kovinkaan suurta muotopuolta niin käynti ei ainakaan parane.

Nyt kannattaa vaikka tallentaa tämä viestiketju ettei vuoden-parin kuluttua tarvitse käydä näitä samoja asioita läpi samojen henkilöiden kanssa läpi "kun ei ole koskaan kuullut"...

[Pohjola]

Sanoitko kuitenki...mahdollista.
Varmaan suuporaus nopeampi ja usein varmempi... mutta syytä huomata matka ensimmäiselle laipalle muuttuu...

Ainahan on pidetty että piekin piipun tulis kiristyä kärkeen päin.
Väitän että normi sarjatuotanto aseissa tuo kiristyminen on tapahtumatta ja silloin on mm. Ylimenon ja välillä olevien tiukkojen kohtien merkitys isompi kuin se viimisen 10mm matkan 0,001-0,01 väljentymä.

Oletko muuten huomannu, pyörätki on kehittyneet

[Pohjola]

Ehkä me puhumme eri tasaisesta merkityksestä sen kierteen vaikutuksesta. Tavan Piekkari paukuttelia ampuu seka paukkua huonolla kiikarilla, ei tiedä tämän taivaallista käynnin muutoksesta, piisaa ku jokseennii tikkuaskii käy 50m .
Kun sitte kohtuu vermeillä taotaan 20mm kasaa nii mielestäni kierre ei ole tuohon tasoon kummemmin vaikuttanu.
Sitte ku aletaan viimeistä hakeen vaikutuksia varmaan löytyy syystä jos toisesta. Vaimentimella mm. Ensimmäisen laipan etäisyydellä. Tosin onko piekillä edukasta käyttää ollenkaan vaimenninta huippukasaa haettaessa.

Paljonko mielestäsi käynti huononee keskimäärin jos lähtötaso on 10-20mm 50m:lle (pelkän kierteen teon vuoksi) oletetaan että suuta ei rysältä.

[Koheltaja]

Pahimmillaan alkaa takomaan 80-100mm kasoja pelkän kierteen teon jälkeen. Eikä kyse ole mistään mielipiteestä tai -mielestäni- asiasta vaan koetuista asioista.

Ja ihan turha alkaa väittämään kierteen teon ryssimisestä tai muuta !&%¤#, mulla alkaa olla rautalanka loppu tämän asian osalta.

[Pohjola]

ihan hyvä ku loppu, naurettavaa että kierteelliset käy 80-100 kasoja