OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

1/2" UNF 20
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Aseiden rakentaminen ja huolto
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Kumpumäen seppä
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 24 Hei 2017
Viestejä: 21

LähetäLähetetty: 19.10.2019 21:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että vaikka seppä olenkin, niin en kuitenkaan aseseppä. En ainakaan vielä, saas nähdä viitsiikö joskus tulevaisuudessa moisen lisenssejä yrittää hankkia. Mutta silti asioiden perusteiden selvittäminen kiinnostaa.

Tosiaan suuri osa valurautojen seoksista on vain vähän normaali teräksiä pienemmällä lämpölaajenemisellla olevia, mutta löytyy niitäkin seoksia, missä ero on suuri, ja toimisivat tuossa krymppaus tarkoituksessa luultavasti hyvin.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Berkele
Kanta-asiakas


Liittynyt: 27 Hei 2006
Viestejä: 2206
Paikkakunta: Oulu

LähetäLähetetty: 19.10.2019 22:56    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kumpumäen seppä kirjoitti:
Selvyyden vuoksi sanottakoon, että vaikka seppä olenkin, niin en kuitenkaan aseseppä. En ainakaan vielä, saas nähdä viitsiikö joskus tulevaisuudessa moisen lisenssejä yrittää hankkia. Mutta silti asioiden perusteiden selvittäminen kiinnostaa.

Tosiaan suuri osa valurautojen seoksista on vain vähän normaali teräksiä pienemmällä lämpölaajenemisellla olevia, mutta löytyy niitäkin seoksia, missä ero on suuri, ja toimisivat tuossa krymppaus tarkoituksessa luultavasti hyvin.


Ite en äkkiseltään löydä kuin maksimissaan luokkaa 4um/mK eroavaisuudella olevaa valurautaa. Äkkiä yksinkertaisesti laskettuna (yksinkertaistuksena joustamaton holkki ja lämpötilasta riippumattomat kimmomoduuli ja myötölujuus) vaadittaisiin jo yli 400 asteen lämpötila parinkymmenen mikron pysyvään muodonmuutokseen. Todellisuudessa vaadittaisiin siis vielä korkeampia lämpötiloja. Invar toimisi paremmin, mutta silläkin joutuu aika koviin lämpötiloihin, koska lämpölaajenemiskerroin kasvaa lämpötilan noustessa. Lisänä sopassa on myötölujuuksien suhde.

Akateemisena ajatusharjoituksena tuli mieleen, että hydraulipaineella laajennettava alamittainen erittäin korkean myötölujuuden omaava holkki voisi olla yksi kikka. Sillä tavallahan junanpyöriäkin asennetaan ja irrotetaan.

Ongelmana krymppäyksessä on kierre. Jos puristetaan vain kierteen harjoja, on selvää ettei reikä pienene. Toisaalta kierteiden sovittaminen nollaan on mahdotonta eli sieltäkin tulee lisää supistettavaa.

Edelleen siis järkevintä porata väljä kohta auki.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Koheltaja
Kanta-asiakas


Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 5447

LähetäLähetetty: 20.10.2019 07:39    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Berkele oikeilla jäljillä krymppauksen osalta. Sitä on kokeiltu tehdä manklaamalla sekä hydraulisesti krymppaamalla eikä tulokset olleet kovin vakuuttavia. Myös eri tyyppisiä lämpökrymppauksia on kokeltu holkkien avulla. Edelleen vastaporaus on se toimivin ratkaisu väljän suun korjauksessa, tai paksupiippuisissa mahdollisimman ison kierteen teko kuten 18x1.

Pienoiskuväärin luoti on lyijyä ja luoti muuttaa muotoaan koko piippuvaiheen aikana, luoti nojaa rihloihin koko kiihdytyksen ajan ja luodin pitopinta rihloihin nähden kuluu väljäksi. Piipun suuta kohden alkaa ruutipaineen hönkä loppumaan ja luoti ei enään nojaudu rihloihin yhtä voimakkaasti joten luoti alkaa "kolisemaan" piipussa.

Piipun suun supistuksella saadaan tämä kolina asettumaan ja luoti muotoutuu uudestaan piipun mittoihin ja ottaa pitoa rihloista -> luoti poistuu piipusta suorassa. Jos piipunsuu on muuta piippua väljempi -> luoti pääsee kääntymään vinoon väljässä piipunsuussa, saa vielä ruutikaasuista potkun persiille väliballistisessa vaiheessa ja käynti kirjoittaa taululla.

Yksinkertaisesta asiasta voi halutessaan tehdä monimutkaisemman ja yrittää keksiä pyörän uudestaan. Ei kannata, sitä on lukuisat sepät yrittäneet ympäri maailman ja lopputulos on sama. Isompi kierre tai vastaporaus kierteen matkalle. Piipunsuu on erittäin herkkä alue ja mekaanisesti muokkaamalla ei tarvitse tulla kovinkaan suurta muotopuolta niin käynti ei ainakaan parane.

Nyt kannattaa vaikka tallentaa tämä viestiketju ettei vuoden-parin kuluttua tarvitse käydä näitä samoja asioita läpi samojen henkilöiden kanssa läpi "kun ei ole koskaan kuullut"...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pohjola
Kanta-asiakas


Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 26216

LähetäLähetetty: 20.10.2019 08:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Laughing
Sanoitko kuitenki...mahdollista.
Varmaan suuporaus nopeampi ja usein varmempi... mutta syytä huomata matka ensimmäiselle laipalle muuttuu...

Ainahan on pidetty että piekin piipun tulis kiristyä kärkeen päin.
Väitän että normi sarjatuotanto aseissa tuo kiristyminen on tapahtumatta ja silloin on mm. Ylimenon ja välillä olevien tiukkojen kohtien merkitys isompi kuin se viimisen 10mm matkan 0,001-0,01 väljentymä.

Oletko muuten huomannu, pyörätki on kehittyneet
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pohjola
Kanta-asiakas


Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 26216

LähetäLähetetty: 20.10.2019 09:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ehkä me puhumme eri tasaisesta merkityksestä sen kierteen vaikutuksesta. Tavan Piekkari paukuttelia ampuu seka paukkua huonolla kiikarilla, ei tiedä tämän taivaallista käynnin muutoksesta, piisaa ku jokseennii tikkuaskii käy 50m .
Kun sitte kohtuu vermeillä taotaan 20mm kasaa nii mielestäni kierre ei ole tuohon tasoon kummemmin vaikuttanu.
Sitte ku aletaan viimeistä hakeen vaikutuksia varmaan löytyy syystä jos toisesta. Vaimentimella mm. Ensimmäisen laipan etäisyydellä. Tosin onko piekillä edukasta käyttää ollenkaan vaimenninta huippukasaa haettaessa.

Paljonko mielestäsi käynti huononee keskimäärin jos lähtötaso on 10-20mm 50m:lle (pelkän kierteen teon vuoksi) oletetaan että suuta ei rysältä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Koheltaja
Kanta-asiakas


Liittynyt: 05 Maa 2004
Viestejä: 5447

LähetäLähetetty: 20.10.2019 10:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Pahimmillaan alkaa takomaan 80-100mm kasoja pelkän kierteen teon jälkeen. Eikä kyse ole mistään mielipiteestä tai -mielestäni- asiasta vaan koetuista asioista.

Ja ihan turha alkaa väittämään kierteen teon ryssimisestä tai muuta !&%¤#, mulla alkaa olla rautalanka loppu tämän asian osalta.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Pohjola
Kanta-asiakas


Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 26216

LähetäLähetetty: 20.10.2019 23:03    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

ihan hyvä ku loppu, naurettavaa että kierteelliset käy 80-100 kasoja
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Aseiden rakentaminen ja huolto Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5
Sivu 5 Yht. 5

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com