Valkohäntäpeurajahti 2019-2020

[Larsen]

[JokuUkko]

Kannattaa sitä kasvattaa siellä, missä ei vielä oo paljon. Lisää mukavasti loppukauden metsästysmahdollisuuksia...

[Sigamees]

[tuhola]

[MikaS]

Kannan kasvuun vaikuttaa jäävän kannan arvioimisen vaikeus, leudot talvet ja kyllä siihen valitettavasti vaikuttaa myös ruokinta!

[tuhola]

[JokuUkko]

[tuhola]

[Pudejovicky]

Voi hitto ku hirnuin, taitaa olla kausi ohi jo:

https://www.iltalehti.fi/iltvluontojaelaimet/a/7db2298a-8880-4f7e-91dc-8b907b277c71
_________________

[Larsen]

Hyvä video

[-mk-]

naru kaulaan ja veto

[Pudejovicky]

Hyvin liuku ja tais kaverikin olla luistimet jalassa? Ja tarkennettakoon, ettei tällaista hihhulia naurattanut suinkaan se, että elävät oli pulassa, avuttomiahan nuo oli ja jalat oli sellasissa asennoissa, että ihan pahaa teki. Ehkä se, että näin videolla hyvin pitkälti itseni touhuamassa ja siinä vaiheessa petti pokka totaalisesti ku possujunassa oli kaks perätysten kyydityksessä
_________________

[Larsen]

Juu, ja hengissä pääsivät mantereelle, vaikka naru olikin kaulassa. Hyvin liikkuivat liukasta jäänpintaa pitkin.

[Shawn]

Meikäläisen kausi loppui tänään. Elämäni toinen syksy kun peuraa pääsin metsästämään. Yhden pikkupukin ja kaksi vasaa sain nurin. Pakkasessa on sen verran lihaa että ei tarvitse varmaan ennen ensi syksyä paljon lihatiskillä asioida. Kaiken kaikkiaan homma meni hyvin; kaikki ammutut kuolivat nopeasti ja hallitusti, ja mitään kohtuuttoman suurta hankaluutta tai turaamista ei ollut. Yksikään ammuttu eläin ei karannut.

Kirjailenpa tähän itsellenikin muistiin havaintoja ja kehitettäviä asioita ensi syksyä odotellessa.
- Muutamankin kerran jäi ampumatta siksi, että ei saanut oikein kunnolla selkoa että jos koolla oli useampi peura että mikä nyt on kenenkin vasa ja onko varmasti vasa ja jos ei ole vasa niin onko sillä vasoja jne. Sarvipäät ovat siinä mielessä helppoja, että aina saa ampua jos vaan moiseen on lupa.
- Varmaan alle puolet niistä tilanteista kun oli jo valittu eläin ristikossa johti siihen että oikeasti ampui. Muutaman kerran oli jo varmistinkin pois, mutta ampumatta jäi. Syitä oli monia; yleisimpinä että 1)oli sen verran pitkä matka ja huono tuki että ei saanut ristikkoa rauhoittumaan kunnolla että pääsisi puristamaan 2)elukka ei suostunut kääntymään sopivaan asentoon tai sitten oli toinen taustalla/edessä ja 3)alkoi olla jo niin pimeää että hankala olla 100% varma että hahmottaa elukan merkin, mallin ja asennon oikein. Näistä kolmonen oli harvinaisin, koska useimmat tilanteet olivat oikeastaan jo päivänvalolla, etenkin alkukaudesta.
- Jos osaisi, uskaltaisi ja pystyisi ampumaan pidemmälle kuin mitä oikeasti uskaltaa ampua, niin helpottaisi paljon. Hyvältä tuelta uskaltaisi vetää johonkin 200 metriin ihan hyvin, vähänkin huonolta tuelta se alkaa jo tuntua epävarmalta. 300 metriä pitäisi olla hyvältä tuelta kopista vielä tehtävissä, mutta tulee jo mieleen että kannattaako. Pitäisi ampua muutama savikiekko ja jos niihin osuu joka kerta niin eiköhän sitä peuraankin. Tai vaikka muutama supi.. Rehellisesti sanottuna pelkään ampuvani haavakon, joten menee ehkä vähän ylivarmisteluksikin. Ampumaton laukaus kaduttaa vähemmän kuin huono, mutta välillä tuntuu että pitäis rohkeammin ja röyhkeämmin antaa palaa jos tilanne tulee...

Konkreettisia suunnitelmia ensi kauteen valmistautuessa:
- Latauksen haku kevyemmälle luodille; vauhti on voimaa, saa suoremman lentoradan ja varmemman avautumisen pitkältäkin matkalta kupariselle. Mahdollisimman paljon kyytiä ilman että tarkkuus kärsii. 150 ja/tai 130 gr TTSX siis kokeiluun.
- Ballistiikkataulukko aseen kylkeen ettei tarvitse tarkistella koroja puhelimesta kun tilanne on päällä
- Ampumatuen virittely niin että saa kameran kolmijalkaan kiväärin kiinni/tuettua. Tai joku muu systeemi jos tosta ei tule hyvä.
- Treeniä sen verran että on käsitys siihen mihin osuu polvelta, istuen, seisten, puusta tukea ottaen jne. Pötköttelyammunta on kivaa ja sillä saa pientä kasaa, mutta sitä pääsee harvoin oikeassa elämässä harrastamaan.
_________________
"When you have to shoot, shoot! Don't talk!"

[valmet 412s]

Taitaa olla paree että koeammut nyt niitä kiekkoja ja pahviin sinne pitkälle etkä harjoittele supiin, ei se haavakkona yhtään mukava ole sekään.

-Noista pitkistä matkoista tulee mieleen että kannattaisiko ennemmin panostaa siihen että tiedät paremmin peurojen paikat ja kulkureitit niin että osaat itse olla sopivasti passissa tai liikut itse lähemmäs peuroja?

-Itsellä kriittinen raja kulkee siinä noin 200m, eikä todellakaan joka kelissä ja olosuhteissa pysty eikä järkeä rokottaa noin pitkälle... Hemmetin hyvä tuki, rauhallinen tilanne ja kunnon lumikeli niin sitten arvaa painaa.

-Oma kausi vasa ja 2 naarasta, lisäksi ajojahdissa vasaa etujalkaan tilanteessa jossa osuma olisi pitänyt olla parempi.
_________________
Varisjahdin veteraani...