Hirvitihentymiä Pohjois-Karjalassa

[tuhola]

[EIVA]

Siikamees on täysin asian ytimessä, valtaosa ihmisistä kun näkee hirven katkomia männyntaimia ajattelee että hirviä on liikaa, täystiheässä taimistossa voi yhdellä silmäyksellä nähdä kymmeniä jopa satoja hirven syömiä ja katkomija taimia mutta alueelta lopullisessa taimiston perkausvaiheessa voidaan joutua vielä poistamaan jopa kymmeniätuhansia runkoja, taimistoon saattaa jäädä joitain reikiä joihin ei jää kasvatettavaa taimistoa mutta niillä ei ole mitään merkitystä metsikön konaistuottoon koska reikien laidoilla kasvavat puut kasvavat ja järeytyvät nopeammin kuin metsikön sisällä kasvavat puut, valtaosa ihmisistä nähdessään hirvien runteleman taimikon luulee että taimikko on piloilla , mutta ei ymmärrä että niistäkin puista joita hirvi ei ole viottanut vain murto-osa jätetään taimiston harvennusvaiheessa kasvamaan.
Ehtona tietenkin luontainen tai kylvetty täystiheä taimisto jossa varhaisperkaus on hoidettu ajallaan (kaikki lehtipuu joka houkuttelee hirveä poistettu) ja lapullinen harvennus 500-1000 runkoa ylitiheyteen 3-5 metrin pituudessa jolloin hirvi ei enää yllä latvoja katkomaan.

[Projakt]

[tuhola]

[Sigamees]

Sehän on ihan selvä että 1/1000ha kantakin on ongelma, kun ne laumottuu talveksi, siellä minne se porukka kokoontuu. Kuten muutkin elolliset, hirvi syö.

Kyllä tuholalla on pointti tuossa että, että asiaan on nähtävä muitakin ratkaisuja kuin kivääri, se puoli puuttuu tuon julkaisun jutuista aina täysin.
_________________
Running target!

[late2]

[EIVA]

Ollaan tuholan kanssa nähtävästi samanalan miehiä. Olen koko työurani ajan ollut kiinnostunut näistä väitetyistä hirvituhoista, työskennellyt 70-80 lukujen pahiummalla talvehtimisalueella, pahimmilaan talvitiheys reilusti yli 50h/1000 ha, samassa lentolaskentakuvassa yli 50 hirveä. Alueella on uudistettu vuosikymmenten ajan vuosittain kymmeniä hehtaareja, heikohko ravinteiset MT-pohjat ja kaikki VT-pohjaiset uudistettiin alkuun aina siemenpuusto ja äestys, myöhemmin yhä enenevässä määrin äestys ja samalla konekylvö, mäntyä ei ole istutettu lainkaan, näin on saatu todella tiheä taimikko jota suuretkaan hirvilaumat ei pysty täysin tuhoamaan. Toinen tärkeä pointti on varhaiperkaus jolloin poistetaan KAIKKI lehtipuu joka houkuttelee alueelle hirviä, samalla varjostava lehtipuu estää hirville epämieluisten makuaineiden muodostumisen. Aika moni väittää/luulee että männtytaimistoon jätetty lehtipuu säästää männyn taimet mutta se on kyllä päinvastoin, nykyisissä varhaisperkausohjeissa näin jo suositellaan. Vuosikymmenten aikana näin on uudistettu useita satojahehtaareja eikä yhtään hehtaaria ole jäänyt vajaatuottoiseksi.
Rehevämmät maapohjat MT- ja paremmat ei hirvi ongelmia, karummat maapohjatkin säästyy hirvituhoilta kunha uudisttoimet tehdään oikein,
AINA siemenpuilla tai konekylvöllä (EI ISTUTUSTA) ja muistaa oikea-aikaisen ja oikein tehdyn varhaisperkauksen. Ongelma on CT- ja karut jäkäläkankaat
joissa taimettuminen pyrkii olemaan hankalaa, onneksi täällä hirvirikkaammilla alueilla sellaiset alueet ovat varsin vähäisiä.

[kannibaali]

On ne mökkirannat, tontit, asunnot naapurustoineen kulkuyhteyksineen, pellot jne...ja metsät myös eri hintaisia. Metsämaan hintaan pitää enemmän ottaa hintapolitiikkaa mukaan, ehkä myös omakotitalo tontteineen/maatila hinta-arvioineen voisi olla joidenkin mielestä varmaankin myös eri hinta-arvioinen jos se on aivan susireviirin keskuksen ytimessä, alueella valtavasti kyitä jainnokas koiranomistaja etsii asuntoa.....asioista kannattaa ottaa selkoa MYÖS. Joka asiassa on eri lähtäkohdat, ja katsonta kannasta riippuen asiat nähdään aina vähintään kahdella tapaa...

[sturm]

[late2]

Hiukan asiaan liittyen https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/835bdd37-3735-48df-8ab6-0ee7a4865e7a Tokihan metsästys on tärkeä hirvikannan säätelyssä mutta pieni varautuminen kannattaa tälläkin alueella. Mitä olen hirviä nähnyt niin niillä on jalat eikä ne aina pysy siellä missä suunniteltu.

[vonnegut]

[Sigamees]

Ei kai riskitöntä sijoituskohdetta olekaan?
_________________
Running target!

[sturm]

Asiahan on juuri näin. Nyt vain odotetaan tässä koulutukseltaan ammattilaisilta näkemystä, että miten se fyrkan tulo pidetään ennallaan, ettei käy kuin yhden uskonmiehen pääsiäiselle. Ja jemmataanko sitä lehtipuuta syötväksi, vaiko ei, ja milloin sitä jemmataan jos kerran pitää kuitenkin sekapuustoon vähän yrittää. Ja missä ne hienot rauduskoivikot muuten nousevat nyt.

Hyvä, että otettiin tämä sijoistusaspekti nyt tähän. Päästään arvioimaan asioita rahalla.