Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Leafs Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Maa 2006 Viestejä: 2080
|
Lähetetty: 24.07.2023 09:59 Viestin aihe: |
|
|
Jos kerta toista uutta myllyä suunnittelet niin miksei samalla yksi kertaluokkaa riskimpi ja kötöstelee sille matalanvedenasennukset uudelleen? Vai onko tämä niitä koska mä voin
No aprop'å, voisi kyllä oman venootin 2hp koneen asennusta kokeilla uusiksi. kulkee sanalla sanoen aika syvällä ja vähempikin riittäisi. _________________ HPPH |
|
Takaisin alkuun |
|
|
liki Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Mar 2013 Viestejä: 11243 Paikkakunta: Länsi-Uudenmaan rannikko
|
Lähetetty: 24.07.2023 10:26 Viestin aihe: |
|
|
Tätä vaihtoa 1 10hv suosittelisin itsekin ehdottomasti ennemmin, jos hifistellä niin 8-10hv luokkaan saa sähköstartinkin jo.
Mutta voi tuosta sellainen etu tulla että 2 konetta voi nostaa aavistuksen ylemmäs, toisaalta perä ui syvemmällä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JyrpäJooseppi Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Syy 2022 Viestejä: 352
|
Lähetetty: 24.07.2023 10:41 Viestin aihe: |
|
|
Leafs kirjoitti: | Jos kerta toista uutta myllyä suunnittelet niin miksei samalla yksi kertaluokkaa riskimpi ja kötöstelee sille matalanvedenasennukset uudelleen? Vai onko tämä niitä koska mä voin
No aprop'å, voisi kyllä oman venootin 2hp koneen asennusta kokeilla uusiksi. kulkee sanalla sanoen aika syvällä ja vähempikin riittäisi. |
Mitä isompi kone niin sitä isompi matka antiventilaatiolevystä evän alareunaan, lisäksi isompi kone on raskaampi ja kolhompi käyttää.
Jos viisheppasta vertaa vaikka 9.9'sään niin luja usko on että viisheppasella veneen ja moottorin kokonaissyväys on pienempi. Tai eihän se uskon asia ole vaan fakta Vaikka perässä olisi kaksi viisheppasta niin syväys on pienempi kuin yhdellä ysipisteysillä.
Tohatsun 9.8 painaa 37 kg ja kaks viisheppasta 50 kg eli 13kg enemmän massaa vain tuplakoneasennuksella.
Lisäksi tuplakoneita puoltaa se seikka ku viisheppaset on niin näppäriä siirrellä. Ei ole homma eikä mikään siirtoajon aikana käyttää tuplakoneita ja kun matelemmassa ajoa niin nostaa vaan toisen koneen kyytiin. Silloin saa täyden hyödyn pikkukoneiden käytöstä.
Siis näin ainakin teoriassa
Ei kaikki aina mene niinku suunnittelee. Etukäteen mietin että toihan pitäs noinkin toimia, eli kun tarvetta vain yhdelle koneelle niin toisen vaan nostaa ylös. Toi toimii puoleen kaasuun asti. Ylöskipattu kone isommalla kaasulla laahasi niin paljon veteen ettei vauhti lisääntynyt ollenkaan. Tyhjäkäynnillä ja pikkukaasulla kylläkin toimi ihan hyvin.
Toinen juttu mikä ei toiminut ylöskippauksessa oli ohjaus. Kuivalla maalla kyllä testasin ettei mikään mihinkään vastaa vaikka koneet kippaa ylös. Jotenkin vaan mystisesti vesillä rupesi vastaamaan peräretelin kiinnityskorvakkeisiin. Mutta eipä tuossa sen kummempaa, oli muutenkin tarkoitus lyhentää moottorin ohjauskorvallisia kunhan saa testattua yleisen toiminnan niin pitääpä tekasta se ku muutenkin pitää vähän viimeistelyä ja hienosäätöä tehdä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JyrpäJooseppi Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Syy 2022 Viestejä: 352
|
Lähetetty: 24.07.2023 10:46 Viestin aihe: |
|
|
liki kirjoitti: | Tätä vaihtoa 1 10hv suosittelisin itsekin ehdottomasti ennemmin, jos hifistellä niin 8-10hv luokkaan saa sähköstartinkin jo.
Mutta voi tuosta sellainen etu tulla että 2 konetta voi nostaa aavistuksen ylemmäs, toisaalta perä ui syvemmällä. |
Kuule!!!
Joku järki se pitää olla perämoottoreiden määrässäkin
Mitä hittoa minä teen kahdella ysipisteysillä
Käyttötarkoituksestahan kaikki on kiinni. Itselläni menot tahtoo olla aina samanlaiset, eli avovettä ajaen jonnekin ja sitten matalassa vedessä ajoa ja avovettä takaisin. Oisko 50/50 suhteessa. Matalassa vedessä etupäässä tyhjäkäynnillä tai pikkukaasulla. On noita erinäisiä moottoreita kerennyt jo olla ja kokemuksesta voin sanoa että kaikilla isommilla koneilla lähtee järki jos matalassa pitää pitempään puljata.
Ainoa poikkeus tähän on se ku aikoinaan oli yks 405 plaanaava vene ja siinä 20hp Mercury. Sillä menin matalassakin ja aina täydellä kaasulla Ongelmat tulivat vasta sitten jos plaanista pois tippui kun ei ollut vettä jotta plaaniin takaisin saisi. Kerrankin ajoin yhtä ojaa ylös ja ku plaanista tippui niin vene jäi roikkumaan ojien laitoihin. Oli aika s@@tanallinen homma raijata venettä alavirtaan että vene rupeaisi vedessä kellumaan
Tuossa viimesyksyltä menoa
Ois jääny ajamatta isommalla koneella. Ensinnäkin oli välistä hiekkasärkkiä, toisekseen sitä aluskasvillisuutta mikä ruukaa potkuriin jäädä ja kolmanneksi mutkia.
Isommissa koneissa kääntösektori on turvallisuuden vuoksi aina rajattu. Viisheppasella voi vaikka koneen pyöräyttää väärinpäin. Pieniä jokia ja ojia ajeassa moottorin pitää vähintään suoraa sivulle saada käännettyä kun muuten ei vene taitu mutkissa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
legless Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Hel 2013 Viestejä: 363 Paikkakunta: merikarvia
|
Lähetetty: 24.07.2023 12:06 Viestin aihe: |
|
|
Jäiköhän multa jtn välistä, ku miten aattelit että nuo tuplakoneet saa kääntymään 90 astetta??? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JyrpäJooseppi Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Syy 2022 Viestejä: 352
|
Lähetetty: 24.07.2023 12:35 Viestin aihe: |
|
|
legless kirjoitti: | Jäiköhän multa jtn välistä, ku miten aattelit että nuo tuplakoneet saa kääntymään 90 astetta??? |
Nostamalla toisen koneen kyytiin. Pitää tässä jossaki vaiheessa miettiä kaasuvaijerille joku pikakiinnitys niin ei tarvi ährätä sen kaa. Muutenhan koneen poisotto ja takasin laitto menee minuuteissa. Sitä yleensä ku reissussa on niin helpolla puolikin päivää menee kun matalikoissa tai joissa kulkee, siihen nähden on ihan järkevää jos muutamalla lisäminuutilla saa toimivamman menopelin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Leafs Kanta-asiakas
Liittynyt: 23 Maa 2006 Viestejä: 2080
|
Lähetetty: 24.07.2023 13:04 Viestin aihe: |
|
|
Olis komia ku vesijetistä purkais systeemit irti ja laminois tuommoseen jokiveneeseen. Toki sillä ei paljoa pakiteltas mutta olispahan originaali viritys. _________________ HPPH |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JyrpäJooseppi Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Syy 2022 Viestejä: 352
|
Lähetetty: 24.07.2023 14:36 Viestin aihe: |
|
|
Leafs kirjoitti: | Olis komia ku vesijetistä purkais systeemit irti ja laminois tuommoseen jokiveneeseen. Toki sillä ei paljoa pakiteltas mutta olispahan originaali viritys. |
Ihan hyvin niillä pakitellaan. Tosi yksinkertainen systeemi niissä. Kuskilla vipu tai kaasukahvassa pakki, pakin ku laittaa päälle niin vipu siirtää perässä kauhan vesisuihkuun ja vesi pakoitetaan keulan suuntaan. Tehokkaita juttuja ku se on vähä niinku jarru kun täydestä laukasta pakin heittää päälle.
Minusta jokiveneisiin paremmin passais perämoottoriin laitettava jettiyksikkö. Helpompi puhdistaa imusiivilä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
liki Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Mar 2013 Viestejä: 11243 Paikkakunta: Länsi-Uudenmaan rannikko
|
Lähetetty: 24.07.2023 14:48 Viestin aihe: |
|
|
Noiden perämoottoreiden rikipituus peräpeilin pohjasta asennuskorkeuteen on vakio, tuossa kokoluokassa käytännössä 2 eri vaihtoehtoa, purjeveneille yms. voi löytyä lisäksi erikoispitkä.
Ventilaatiolevyn alapuolinen vaihteisto ja evä voi ulottua syvemmälle jos varattu tilaa isommalle rusetille. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JyrpäJooseppi Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Syy 2022 Viestejä: 352
|
Lähetetty: 24.07.2023 15:33 Viestin aihe: |
|
|
liki kirjoitti: | Noiden perämoottoreiden rikipituus peräpeilin pohjasta asennuskorkeuteen on vakio, tuossa kokoluokassa käytännössä 2 eri vaihtoehtoa, purjeveneille yms. voi löytyä lisäksi erikoispitkä.
Ventilaatiolevyn alapuolinen vaihteisto ja evä voi ulottua syvemmälle jos varattu tilaa isommalle rusetille. |
Joo niinhän se tahtoo olla että eri valmistajillakin rikipituudet ovat kohtuu samat.
Täsmäsin tuossa antiventilaatiolevyt jiiriin ja varmistin että samalla tasolla. Tuosta näkee käytännön hyödyn viisheppasella suhteessa ysipisteysiin. Se sitten on ihan omassa harkinnassa tekeekö mittaerolla mitään tai onko järkeä. Ainoa mikä on varma että viisheppanen tarvitsee tuon verran vähemmän vettä, siis tuolla jokiveneellä.
Jos johonki plaanaavaan veneeseen laittaisi niin tilanne olisi päinvastainen koska pikkukoneella vene ei jaksaisi nousta kunnolla plaaniin ja kyntäisi silloin syvemmällä.
Minulla menee kyllä alkuperäiset evä/potkurisuojasuunnitelmat ihan uusiksi.
Silloin kun rupesin miettimään suojien tarvetta ja miten toteuttaa niin en uskonut tuon olevan mahdollista
Moottorit pystyy asentamaan niin ylös ettei ole tarvetta niin tukeville suojille mitä aioin. Pitänee miettiä jotain kevytvaihtoehtoa miten toteuttaa ne. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JyrpäJooseppi Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Syy 2022 Viestejä: 352
|
Lähetetty: 25.07.2023 12:01 Viestin aihe: |
|
|
Yhdellä koneella keskiasennuksella tuo on korkein asetus mitä testasin. Kölin alalaita noin punaisen viivan kohdalla.
Ihme homma kun jäähdytysvettä riitti ja potkuri ei ilmaa ottanut? Ainut ongelma tosin oli se kun tuli tuplakoneet ekana testattua niin yhdellä koneella ajaessa tuli aika pitkäksi kun ei tuntunut kulkevan. Todellisuudessa vauhtia kuitenkin oli +16km/h kaikilla asennusvaihtoehdoilla mitä yhdellä koneella kokeilin. Ei kiekkamittaria vielä ole tullut paikalleen laitettua mutta korvakuulolta vaikutti että eipä kierroksiin vaikuttanut mitenkään oli kone tossa retelissä ylhäällä tai perinteisesti suoraa perässä kiinni.
Evä/potkurisuojassa taidan kallistua ihan vaan sellaiseen yksinkertaiseen rautaan joka evän suojaa. Kaverilla nelikymppisessä sellainen ollut ja meinas että ihan riittävä, ei hidasta vauhtia ja suojaa evän. Huonoa tuuria sitten jos potkuri hajoaa mutta eikös se olekin niin että tuurilla ne laivatkin seilaa
Asiaahan voi ajatella siltä kantilta että potkurihan on edestä päin katsottuna tavallaan kehä. Nyt kun näkyy korkeampi asennus onnistuvan niin olen sen potkurin kehän saanut vajaa kymmenen senttiä nostettua ylemmäksi veden alla. Huomattavasti pienemmällä todennäköisyydellä tömähtää mihinkään.
Antiventilaatiolevyyn varmaankin kannattaisi tehdä muutoksia. Vaikka L-profiilit pultata siten että ulkolaidoilta yksi sivu suoraa alaspäin menisi. Pakottaisi paremmin veden potkurille. Siinä sitä vaan sitten rupesin pähkäilemään että kantsisko olla epäsymmetrisesti. Jos kahta konetta innostuu perässä pitämään niin koneiden ulkolaitojen puolella ei kovin kannata levittää koska ne menevät suiposta perästä johtuen avoveteen. Sisälaidoillahan kestäisi olla enemmänkin tavaraa, vähemmän pärskeitäkin tulisi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JyrpäJooseppi Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Syy 2022 Viestejä: 352
|
Lähetetty: 25.07.2023 20:50 Viestin aihe: |
|
|
Sitä ihminen on niin hyvä keksimään itselleen selityksiä Rupesin miettimään että milloinkohan ton Marinerin ostin, muistikuva että 2000- luvun ihan alussa.
Moottorista sitten löysin tuon 2002-merkinnän. Tosi nopeasti menee aikaa ku 21 vuotta jo toi kone ollut. Toiminut ongelmitta eli kaitpa hyvä ostos, tonnin tais silloin maksaa eli eihän se tee vuotta kohti kuin alle 5kymppiä.
Kyllä nyt taitaa olla jo korkea aika vähän päivittää moottorijuttuja. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
liki Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Mar 2013 Viestejä: 11243 Paikkakunta: Länsi-Uudenmaan rannikko
|
Lähetetty: 25.07.2023 22:18 Viestin aihe: |
|
|
Mariner taisi olla 4t? Jos on kunnossa niin noissa koneissa ei ole käytännössä juurikaan kehitystä tapahtunut. Hallintalaitteiden ergonomia saattaa olla parantunut. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JyrpäJooseppi Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Syy 2022 Viestejä: 352
|
Lähetetty: 25.07.2023 22:39 Viestin aihe: |
|
|
liki kirjoitti: | Mariner taisi olla 4t? Jos on kunnossa niin noissa koneissa ei ole käytännössä juurikaan kehitystä tapahtunut. Hallintalaitteiden ergonomia saattaa olla parantunut. |
Jep, nelari.
Hyvä bisnes ollu Tohatsulle, Marinerille ja Mercurylle kun vissin vuodesta 1999 tehneet samalla muotilla noita koneita.
Jos tuohon Marineriin haluaa lisää tehoa niin 200 ekellä sais yhden hepan lisää kun kaasuttimen hommais. Tuntuu jotenkin järkevämmältä ostaa suoraa uusi kuusheppanen kun Marinerin kaasariin menis ⅙ uuden koneen hinnasta ja kieltämättä Marinerilla on jo ikää muutenkin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peltsu Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 7177
|
Lähetetty: 25.07.2023 22:58 Viestin aihe: |
|
|
Jonku aikaa seuraillut....tuota...jos minä tekisin jokiveneeseen potkurisuojan kiviä varten, niin ensinnäkin: kivet kasvaa alhalta ylös, eli kolme viiksirautaa. Kalaraudan nokasta taakse/alas. Sivuille kaksi viikseä, sijainti selviää kun piirtää lavan piirtämän ympyrän ja miettii paikat. Eli akselin ja lavan alakohdan puoliväliin tai alle ja leveyttä niin ettei kolise. Kivet ei kasva ylhältä alas eli kaikki roina akselin tasalla ja yläpuolella on turhaa. Kivet ei pärjää vedelle joten voi olettaa että virtavedessä on nättejä kaarevia pintoja. Karkea sorapinta on eri juttu mutta sellaista taitaa esiintyä lähinnä pohjoisen isoissa joissa.
Tottakai on muitakin jokia joissa tuo ei päde mutta niihin jokiin ei kannata lähteä lasikuituisella veneellä. Eli oletan nyt että kyseessä on muta/hiekkapohjainen joki jossa sattumakiviä. Eikä mitään kunnon koskia.
Mutta mielenkiinnolla seuraan tuota 2-moottoriajatusta. Siinä on tietyssä mielessä ideaa ainakin järviympäristössä. Paitsi silloin kun köli sattuukin livahtamaan jonkin jyrkän kiven vierestä ja moottorin jalka ei. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|