Veneen varustelu ja fiksaus metsästyskäyttöön

[Peltsu]

[Tumpeelo]

Koirat kyllä viihtyy veneessä. 😁

[Metsahenkilo]

Edellisiä toisiaan kumoavia kommentteja mukaillen jatkan että nimenomaan venesähköt täytyy pitää yksinkertaisena. Ei mitään ylimääräisiä kuten piipunjäähdytinpuhaltimen laturinpistoketta tai kahvimukin lämmitetty telitenettä ja vieressä grogilasin kylmänä pitävää telinettä. Ei kaavenarujen keluvinssin pistoketta ei automaattisesti kiristyviä kiinnitysnaruja ettei tarvitse kohta ruveta kilokaupalla johtoja purkamaan. Pari tarvittavaa piuhaa mahdollimman vähäisillä liitoksilla.

[Ramiwolf]

Jos haluaa itse jäykistää/vahvistaa lasikuituveneen kylkiä sisäpuolelta, niin yksi keino on halkaista sopivaksi katsomaansa suht ohiutseinämäisen muoviputken ja kiinnittää se vaikka kuumaliimapistoolin muovilla laitaan haluttuun kohtaan ja laminoitia päälle ja maalaa samalla tarvittaessa sen mitä tarvitsee.
Jäykistää rakennetta muuten hyvin. Tuohon laminoituun sivulla olevaan putkeenhan voisi porata korkeussuunnassa useita läpireikiä, joihin voisi laitttaa sitten mustekaloilla tai naruilla tarvikkeita kiinni ajon ajaksi.

Silassa on vahvaan kylkeen laminoitu noin 15 cm levyinen jäykistäjä peräpenkistä keulapenkkiin asti, joka ulottuu korkeussuunnassa laidan puoliväliin asti ja tuo on samalla myös venettä kelluttava ponttooniratkaisu.
Silassa on myös keulapenkki sekä välipohjatila kelluttavana ilmatilana.
Silaan sekä vastaaviin "isoihin" keulapenkillä varustettuihin veneisiin jotkut ovat tehneet pyöreän reiän (n. 25-30cm halkaisijaltaan), johon on laitettu pyöreä vesitiivis irroitettava luukku.
Sitten sinne keulaan on voitu laittaa mm. ankkurinarut, ankkuri tms. jolloin on saatu tavaroita pois jaloista sekä samalla sitä painoa hieman keuluaan.

Jos oikein fiksusti tekisi itse modaten tuon keulapenkin kokonaan, niin siitä kannattaisi tehdä oikeesti hieman ylipitkä ja ylisuuri. Sen pituushan voisi olla jopa 100-120 cm, jos se ei haittaisi muuten veneen käyttöä ja kun sillä olisi leveyttä myös veneen leveyden verran n. 1,5-1,8 m, niin sinnehän "uppoaisi" jo vaikka useampi kassikin pois sään armoilta ja jaloista ja mitä lie rompetta.

Sen penkin keulimmaisesta terävästä osasta voisi tehdä joko kelluttava ilmatila tai vaikka tarvittaessa vesisäiliöpaikka sellaiselle muotoutuvalle pehmeälle vesisäiliölle.
Etupenkin siihen perää kohti olevaan tilaan sitten saisikin tosi paljon tavaraa, etenkin jos siihen tekisi riittävän ison avattavan (lukollisen ?, kuten mm. Silan keskipenkissä), luukun, josta ei menisi kuitenkaan vesi sinne penkin sisään.
Se luukkuhan voisi olla niin leveä, että sinne saisi laitettua myös aseet, vaikka jonkin pehmeän köysivyyhdin päälle siihen penkin leveimpään kohtaan.
Luukun keskiosaan voisi tehdä myös jäykisteen kuten tuohon laitaankin, jollaista myös Sila luukuissakin käytetään.

Väittäisin, että tälläisen "tosi tilavan kokoisen" keulapenkin tekeminen olisi tänä päivänä oikeasti tosi kova innovaatiojuttu tälläisiin 4,5-5,5 m pituisiin joka paikan käyttöveneisiin, joka toisi monia etuja etenkin kun sen keulapenkin tilan käytön miettisi tarkoin omiin käyttötarkoituksiin parhaiten sopivaksi.
Olisihan tuollaisesta ylisuuresta penkin myös helppo kulkea veneeseen ja veneestä pois ja tavaroiden siirrossa sama juttu.
Ja koirilla olisi aitiopaikka istua ja antaa korvien heilua tuulessa.
Miksei siitä kalamiehenkin olisi helpompi touhuta kaikkea mahdollista paremmin kuin jostain minikeulapenkistä.

Ja jotkut ovat tehneet itse yksikuorisen veneen yläreunaan uretaanista liimaamalla ja veistämällä sopivan "partaan" ja laminoineet siihen kuidun päällä ja maalanneet sen sitten ja laittaneet sen jälkee laitaan muovisen/ kumisen kylkilistan.

[Peltsu]

[Ramiwolf]

Joillakin on ollut myös akku keulapenkin sisällä lähinnä sen takia, että saisi sitä painoa myös sinne keulaan päin.
Ainoa huono puoli keulan tavaratilassa on se, että se heiluu ja hakkaa eniten. Mutta senkin voi huomioida noissa suunnitelmissaan ja reiteissään ajokelit huomioiden.

[Peltsu]

[Nimrod]

Kävin tilaamassa maalit yläkehyksen ja myöhemmin veneen sisäpinnoille. Otin valmiiksi sävytettynä ja paikallisesta liikkeestä. Tulee sellainen tummahko harmaa. Lasikuituhommia pitää tehdä aika minimaalisesti, eli pitää fiksata keulasta rungon ja yläkehyksen sauman iskemä, jotta saa sitten uuden törmäyssuojalistan paikoilleen siististi.

Moottori tulee uusittavaksi myöhemmin syksyllä. Olen alustavasti sopinut yhdestä uudesta Yamahan 40 hp mosasta toimitusta tänne, eli sitten on ns. vimpan päälle ja on tehoa reservissäkin. Tuolla nykyisellä sai tosiaan vähän sitä suuntaa, että missä mennään, mutta siitä oli hevoset laitumella ja potkuri heikossa hapessa. Joka tapauksessa se 30 hp vaikuttaisi siltä, että kuormattuna vene on hieman siinä rajoilla, eikä sellainen ole mielestäni polttoainetalouden kannalta järkevää, vaan vene saisi kulkea kevyemmin matkavauhtia ja nousta liukuun rivakammin.

Keskipulpettiasiaa olen pohtinut ja periaatteessa kaikkein minimalistisin ratkaisu siinä vaikuttaisi olevan Bonete, mutta toisaalta se ei anna suojaa ja se vaatii myös jokaista härveliä varten omat kiinnikkeensä. Eli saattaa olla, että leipaisen sen keskikonsolin lasikuidusta. Sitä en ole vielä päättänyt, että teenko sen muottiin vai purettavan muotin päälle. Voisi tuollainen one-off olla ihan ok, vaikka sen tekisi purettavan muotin päälle laminoimalla ja sitten vain fiksaisi pinnan sopivaan viimeistelytasoon. Olisi samalla aika yhtenevä veneen pohjan viimeistelyn kanssa.

Tuota olen sitten pohtinut, että kannattaako akku ja päävirtakytkin tuoda keskikonsolin alle vai oisko niiden paikka kuitenkin siellä takaloosterissa. Sulakekotelo tulee kuitenkin sinne pulpettiin. Eli vetoja tulee joka tapauksessa jonkin verran, mutta lienee ois parempi, että matka akulta koneelle olisi mahdollisimman lyhyt.

Akuksi olen suunnnitellut Optima Bluetop AGM akkua.

Vielä pohdituttaa se, että tekisikö juotokset vai krimppiliitokset. Nykyään toitotetaan, että ei pitäisi juottaa, mutta itse en oikein allekirjoita asiaa. Tai noh, jos ei ole oikeanlaista juotostinaa tai ei osaa juottaa, niin silloin joo, juottaminen ei ole hyvä idea, mutta sellainen peruste ei mene läpi, että johto katkeaisi tärinästä poikki juotoksen vierestä. Sitähän varten on kutistesukat, että kun niitä käyttää liitoksessa, niin siihen liitokseen saa asteittaisen jäykistyksen. Oma näkemykseni asiassa on se, että nykyään veneliikkeissä tehtynä asennuksen hinnasta tulisi liian korkea, jos kaikki nykyään kalastusveneissä olevat hilppeet tehtäisiin juottamalla, niin on sitten keksitty meriselitys sille, että miksi ei kannatakaan juottaa. Juottamalla saa kuitenkin ilmatiiviin liitoksen, joka ei hapetu.

[Ramiwolf]

OT:ta, mutta laitetaan nyt tähän.
Oltiin tänään yhden metsästysseuran radalla ja heidän erämajansa kokous/ kahvion puolella tuli istahdettuun ja kahvt juotua.
Katselin siinä ympärille ja lattiaa vilkaistuani huomasin, että täällähän on lattiapinnan päälle vetäisty joko lasikuitumatto ja hartsattu se ja päälle siroteltu hiekkaa ja pintaan vielä maalia/hartsia päälle.
Voi olla, että tuo oli myös epoksihartsikamaa, jossa on hiekkaa valmiiksi seassa ja sen voi levittää kovetteen ja sekoituksen jälkeen lattialle.
En tiedä kumpaa tuo ja koska tehty, mutta vasta tänään tuon hokasin kun lattian päällä on mattoja jonkun verran.
Täytyypä soittaa ja kysyä vielätuo asia.

Useammassa paikassa nähnyt tuon hartsatun lattiapinnan etenkin saunoissa, mutta harvemmin muualla.

[Peltsu]

[zeke]

[äRPee]

Autoissa ja kaikessa muussa bulkkituotannossa sen puristusliitoksen sanelee kustannukset, automaatti lätkiin kymmeniä krimppenä siinä kun yhden tinauksen. Asiallisilla koneilla (komax sveitsi shleuniger saksa ja mecal-tyyppiset aplikaattorit) se krimppi on yhtä metallia, aivan eri maailmasta kuin millään käsipihdeillä, vaikka kuinka hyvin olisi tekevinään. Mutta juuri siksi se itse tekeminen voi juottamalla olla parempi, käsityökaluilla vaan ei pääse sellaiseen krimpin laatuun, kuin puristusvoimaa valvovilla koneilla, joissa lisäksi krimpin korkeudet mitataan valmistajan spekseihin, sekä vetovoimatestauksella mitataan krimpin laatu aina ennen sarjan ajoa. Pihtejäkin on monenlaisia, minimilaatuvaatimuksena krimpit silloinkin vähintään vetotestataan ennen sarjan tekemistä, liitosmateriaalin valmistajan speksien mukaan, ellei sitä speksiä löydy, on kyse tusinatavarasta, joka lopulta kuitenkin kannattaisi tinata. Muovieristeisiä "abikoita" nyt ei kukaan enää käyttäne, rullakrimppihtejäkin saa käsitöihin jo jonkinlaisia ilman suuria omaisuuden menetyksiä. Yksi vaihtoehto on myös piirtää kuvat ja teettää, jos lähistöltä löytyy pienimuotoiseen protosarjan tekoon suostuvaisia konetekijöitä, tuskin konkurssiin veisi pienehköä projektia. Lopulta siinä valmiissa kohteessa voi tietysti käyttää myös tarkoitukseen valmistettuja liitossuoja-aineita, jopa inhibiitttorirasvoja.

[Nimrod]

Mulla kokemusta juottamisesta nykyään lähinnä putkivahvistumista, joissa muunlaiset liitokset ovat lähinnä riski ja riesa. Mulla suoraan sanoen on melko suuri epäluottamus krimpattuihin liitoksiin.sen sijaan mekaaninen liitos ja juotos ovat se, johon luottaisi. Ainakin itse tehden.

[äRPee]

Et nähtävästi tunne tekniikkaa ja silloin se on outo. Tinaliitoksia kun väitetään tärinälle alttiiksi, ei itse asiassa osata niitä tehdä. Vaikkapa kaapelikenkä isommalle virralle, siinä riittää kun lyö levykengän, tai vaikka putkikengänkin vasaralla kaapeliin, ja tinaa/juottaa asiallisesti "suupuolelta". Jos tinaa/juottaa "yli", juoksee se tina sinne kaapeliin/johtimeen saakka, jolloin tuloksena jäykkä ja tärinälle/agitoinnille altis liitos. Ideaalisti tina/juotosliitos on vain krimpin (vasaralla tai pihdeillä) etupuolelta tinattu/juotettu, jolloin ylenmääräinen tina/juote ei kiipeä pidemmälle johtimeen/kaapeliin. Juottamisen lämpöhän ei koveta kuparisäiettä/johdinta, vaan päinvastoin, siispä jos juotetta ei päästä kiipeämään ylemmäs johtimeen, ei tärinälle alttiuskaan lisäänny. Putkivahvistimissa ja vaikkapa matalajännitteisissä väyläliitoksissa sen sijaan tulee eteen ylimenojännitteet, huonot krimpit (abikopihdit) ja tinaamattomat tai tinatutkin liuku/lattaliitokset on nounou, paremmat pinnoitteet hopea ja kulta pistoliittimissä, ja kunnolliset krimpit toimii, käsin puristellut ja muuten laaduttomat välttämättä ei. Silloin asiallinen juottaminen on pop. Matalajännitteiset "ohjaus- ja signaalitasoiset virrat" ja tehoa käyttävät liitokset on tässä suhteessa myös vähän eri asia.

[äRPee]

Jäi vielä mainitsematta tuo juottamisen lämpövaikutus pistoliittimiin, eli vaikka rullakrimpattuna perusabiko 6,3mm latta, monessa releessä ja sulakepesässä käytetty, jos sellaisen krimpin jälkeen tinaat/juotat, voi siihen liittimeen suunniteltu puristusjännitys olla menetetty, tai ainakin huomattavasti heikennetty, koska kupariseos lämmössä meltoutuu, niitäkään siis ei kannata tinatessa vallan ylilämmittää. Kupariseos siis meltoutuu lämmöllä, ja karkenee/kovenee muovaamalla, vaikka nyt johdinta taittelemalla. Ja ainahan voi tinata johtimet suoraan niihin sulakepesien ja releiden terminaaleihin, mutta silloinkin vaikutetaan lämmöllä ko. värkkien sisäisiin osiin. Molempi pahempi, yleensä pahempi.