Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Lahtaaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004 Viestejä: 2693 Paikkakunta: EU:n maakunta
|
Lähetetty: 03.02.2006 00:41 Viestin aihe: |
|
|
Muutamia vuosia sitten hölyttiin että niissä vanhoissa metsissä olevat soidinpaikat on metsolle elintärkeitä, ilman niitä sukupuutto uhkaa.
No entäs nyt? Onkin huomattu että soi se metso samalla tavalla nuorissakin metsissä. Kaikenmaailman ryteiköt ei tietenkään käy, eipä kyllä käy vanhoissakaan metsissä.
Alan olla sitä mieltä että kun metsolla tekee p...ua mieli niin se soi, kunhan nyt paikka on edes suunnilleen sopiva.
Näissä kanalintukannan taantumisjutuissa 60-luvulta nykypäivään aina unohdetaan kasvaneet pienpeto-, haukka- sekä varislintukannat.
Kun ne todistetusti on linnuille uhka niin miksi niitä ei osata tai edes yritetä ottaa huomioon kanalintujen määrän taantumisen syitä etsiessä?
Syitä etsitään kokonaan muualta.
Etelä-Suomessa metsolla menee erittäin huonosti, syy on metsästäjien ja muidenkin mielestä metsien hakkuissa ja vanhojen luonnontilaisten metsien puutteessa.
Supi ja minkkikannat ynnä muut haittaeläinkannat on erittäin korkeita jo pelkästään tämän foorumin juttujen perusteella. Ja sitten valitetaan kun metsoja ei ole ja syy on metsätaloudessa.
Ei ne metsät ole yhtään sen kummempia Suomen parhaimmillakaan metsoalueilla. Samalla tavalla hakattuja ja myllättyjä ne on. Ja metsoja riittää metsästettäväksikin toisin kuin E-Suomessa, vaikka ei pyydetäkään niin silti metso on sukupuuton partaalla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Elwood Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 1418 Paikkakunta: Siilinjärvi
|
Lähetetty: 03.02.2006 07:43 Viestin aihe: |
|
|
Jossain muodossa paikallisessa metsoprojektissa mukana olleena, eipä koiliskairan kirjoitukseen voi kuin nyökytellä.
Hakkuun vaikutus on kieltämättä kielteinen soidinpaikkaan, kuvio näyttäisi olevan seuraava:Vanhat mustat hamuavat vanhaa soidinpaikkaa, nuoret uroot ottavat lähistöltä uuden.
Harvennushakkuu tms ei näyttäisi vaikuttavan, kunhan soidinpaikka on tiedossa ja hakkuujätteet kerätään pois. _________________ Tosi asiaa ei tarvitse uskoa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
V_P_K Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Hei 2005 Viestejä: 382 Paikkakunta: Väylänvarsi
|
Lähetetty: 03.02.2006 11:43 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä mutuna, ja osin tutkijoidenkin ajatuksena esittäisin peitteisyyden olevan ratkaisevaa elinympäristön sopivuudessa metsolle. Ruokamailla ja soitimella tarvitaan valoa ja näkyvyyttä. Sukkession kliimaksivaiheen metsikkö ei tarjoa metsolle mitään sellaista mitä ei löytyisi paremmin kasvavasta metsästä.
Stellarian vanhat aarniot ovat olleet todellisuutta viimeksi 1700 luvulla, ja silloinkin suuri osa suomenniemestä on ollut kaskimaina. Metsäpalo on ollut paljon ihmistä suurpiirteisempi metsänuudistaja, nykyajan hakkuaukot kalpenevat niin pinta-alan kuin totaalisuutensakin puolesta. Wanhan ajan suuret teerimäärät ovat ihmisen toiminnan ansiota, kaskialueiden pioneerikoivikot ovat tarjonneet optimiolot teerelle.
Harsimisesta metsänhoitovaihtoehtona puhuville voisin todeta sen olevan nykytapaa huomattavasti luonnottomampi tapa. Luonnossa on metsän kierrolla aina alku ja loppu, metsä ei ole staattisessa tilassa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peregrin Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Tam 2006 Viestejä: 46
|
Lähetetty: 03.02.2006 12:38 Viestin aihe: |
|
|
V_P_K kirjoitti: |
Harsimisesta metsänhoitovaihtoehtona puhuville voisin todeta sen olevan nykytapaa huomattavasti luonnottomampi tapa. Luonnossa on metsän kierrolla aina alku ja loppu, metsä ei ole staattisessa tilassa. |
Tämähän riippuu aika apljon millä aikavälillä asiaa tarkastellaan. Jos metsän luonnolliseen kehitykseen ei puututa, niin täydellinen metsäpalo lienee ainoa joka kierron lopun aiheuttaa, eikö?
No kuinka usein metsäpalo sitten tulee tietylle alueelle? Se ei taida olla tämä 80-100 vuotta, jonka ikäinen metsä taidetaan jo laskea hakkuukypsäksi? Luonnossa tuo metsäpalo tulee huuomattavasti harvemmin tietylle kohdalle, voitaneen arvioida ainakin muutamia satoja vuosia tuohon.
Tässä mielessä nykyinen talousmetsänhoito tekee tästä alku-loppu kierrosta luonnottoman nopean. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004 Viestejä: 2693 Paikkakunta: EU:n maakunta
|
Lähetetty: 03.02.2006 12:57 Viestin aihe: |
|
|
Peregrin kirjoitti: |
Tässä mielessä nykyinen talousmetsänhoito tekee tästä alku-loppu kierrosta luonnottoman nopean. |
Tai sitten ei. Muistaakseni olen jostakin lukenut että paloherkillä alueilla metsät on palaneet 50v välein keskimäärin. Siis kuivilla kankailla. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peregrin Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Tam 2006 Viestejä: 46
|
Lähetetty: 03.02.2006 13:01 Viestin aihe: |
|
|
Lahtaaja kirjoitti: | Peregrin kirjoitti: |
Tässä mielessä nykyinen talousmetsänhoito tekee tästä alku-loppu kierrosta luonnottoman nopean. |
Tai sitten ei. Muistaakseni olen jostakin lukenut että paloherkillä alueilla metsät on palaneet 50v välein keskimäärin. Siis kuivilla kankailla. |
Eli näillä kuivilla kankailla ei puu ehdi kasvaa edes hakkuikään? Haluaisin kyllä nähdä tuon lähteen, silloinhan nämä kuivat kankaat laskettaisiin metsätaloudellisesti "kitumaaksi", koska niistä ei saada tuottoa.
Jos lasketaan mukaan Suomen kaikki metsätyypit, uskon edelleen, että luonnollinen kiertoaika on moninkertainen verrattuna "talouskiertoon". |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004 Viestejä: 2693 Paikkakunta: EU:n maakunta
|
Lähetetty: 03.02.2006 13:35 Viestin aihe: |
|
|
Peregrin kirjoitti: |
Eli näillä kuivilla kankailla ei puu ehdi kasvaa edes hakkuikään? Haluaisin kyllä nähdä tuon lähteen, silloinhan nämä kuivat kankaat laskettaisiin metsätaloudellisesti "kitumaaksi", koska niistä ei saada tuottoa.
Jos lasketaan mukaan Suomen kaikki metsätyypit, uskon edelleen, että luonnollinen kiertoaika on moninkertainen verrattuna "talouskiertoon". |
Kokeile guukkelilla. Sitä en muista mistä olen tuon lukenut. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peregrin Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Tam 2006 Viestejä: 46
|
Lähetetty: 03.02.2006 14:11 Viestin aihe: |
|
|
Lahtaaja kirjoitti: | Peregrin kirjoitti: |
Eli näillä kuivilla kankailla ei puu ehdi kasvaa edes hakkuikään? Haluaisin kyllä nähdä tuon lähteen, silloinhan nämä kuivat kankaat laskettaisiin metsätaloudellisesti "kitumaaksi", koska niistä ei saada tuottoa.
Jos lasketaan mukaan Suomen kaikki metsätyypit, uskon edelleen, että luonnollinen kiertoaika on moninkertainen verrattuna "talouskiertoon". |
Kokeile guukkelilla. Sitä en muista mistä olen tuon lukenut. |
No just joo..
En jaksa minäkään etsiä lähteitä väitteellesi. Toki kuivat kankaat palavat useammin kuin muut metsätyypit, mutta se ei muuta sitä asiaa, että talousmetsän kierto on nopeampaa ja häiriöt pinta-alaltaan ja vaikutukseltaan säännöllisempiä kuin luonnon omat häiriöt. Tämä taas johtaa metsien lajiston yksipuolistumiseen jne jne. Näistä häiriöistä voi vaikka lueskella tästä: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=23985&lan=fi
Erityisesti sivu 24 ja siellä taulukko 3.1 kuvaa lunnonmetsän ja talousmetsän häiriöiden eroja.
edit:korjattu linkki |
|
Takaisin alkuun |
|
|
V_P_K Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Hei 2005 Viestejä: 382 Paikkakunta: Väylänvarsi
|
Lähetetty: 03.02.2006 14:12 Viestin aihe: |
|
|
Tottakai palorefugioita on ollut ja jäähän niitä tehometsätaloudessakin. Ja ainakin mulle kitumaa takoittaa maapohjaa joka tuottaa alle 1 kiintokuution puuta vuodessa, kuivat kankaat tuottavat yleensä enemmän. Palanut maapohja antaa ravinteet kiertoon palamatonta tehokkaammin, usea palo lyhyen ajan sisällä tosin köyhdyttää maaperän.
"Luonnollinen" kiertoaika on aika venyvä termi, oisko kyseessä keskiarvo? Kyllä kliimaksivaiheen metsänkin on joskus uudistuttava, ei vanha puusto voi iankaikkisesti vanheta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peregrin Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Tam 2006 Viestejä: 46
|
Lähetetty: 03.02.2006 14:17 Viestin aihe: |
|
|
V_P_K kirjoitti: |
"Luonnollinen" kiertoaika on aika venyvä termi, oisko kyseessä keskiarvo? Kyllä kliimaksivaiheen metsänkin on joskus uudistuttava, ei vanha puusto voi iankaikkisesti vanheta. |
Minusta luonnollinen kierto menee niin että puu syntyy, kasvaa ja vanhenee sen verran kuin olosuhteet antavat myöden, sitten se kuolee ja muuttuu vähitellen lahopuuksi ja ravinteiksi. Luonnontilaisessa metsässä on koko ajan puita jotka ovat eri vaiheessa tätä kiertoa. Talousmetsässä taas puuston ikärakenne on yksipuolisempi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
V_P_K Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Hei 2005 Viestejä: 382 Paikkakunta: Väylänvarsi
|
Lähetetty: 03.02.2006 14:24 Viestin aihe: |
|
|
Kun tässä näyttää joutuneen metsätalouden puolustajan rooliin, niin jatketaan.
Pergrinin linkissä ja sieltä esiinnostamassa kohdassa puhutaan häiriöistä ja niiden esiintymistiheydestä ja -laajuudesta. Suomalainen metsikkökohtainen metsänkäsittely tarkoittaa luonnnollisen meknismin myötäilyä. Metsikkökuviolla kehitystä ohjaavat luonnonprosessit vaihtelevat kuvion sisällä rajallisessa määrin, viereisellä metsikkökuiviolla luonnonprosessien kehityskulku on erilainen.
Tulipa hankalaa teksitiä; melkein itseäkin epäilyttää, vain melkein.
Sata täynnä, jihuu? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
V_P_K Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Hei 2005 Viestejä: 382 Paikkakunta: Väylänvarsi
|
Lähetetty: 03.02.2006 14:26 Viestin aihe: |
|
|
Ja vielä.
Kyllä luonnontilaisessakin metsikössä (vrt. metsä) liki kaikki puut ovat suurinpitein samanikäisiä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peregrin Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Tam 2006 Viestejä: 46
|
Lähetetty: 03.02.2006 14:59 Viestin aihe: |
|
|
V_P_K kirjoitti: | Kun tässä näyttää joutuneen metsätalouden puolustajan rooliin, niin jatketaan.
Pergrinin linkissä ja sieltä esiinnostamassa kohdassa puhutaan häiriöistä ja niiden esiintymistiheydestä ja -laajuudesta. Suomalainen metsikkökohtainen metsänkäsittely tarkoittaa luonnnollisen meknismin myötäilyä. Metsikkökuviolla kehitystä ohjaavat luonnonprosessit vaihtelevat kuvion sisällä rajallisessa määrin, viereisellä metsikkökuiviolla luonnonprosessien kehityskulku on erilainen.
Tulipa hankalaa teksitiä; melkein itseäkin epäilyttää, vain melkein.
Sata täynnä, jihuu? |
Onnea sadan täyttymisestä, mulla on vielä matkaa...
En kyllä ainkaan välittömästi ole samaa mieltä tuosta luonnollisten mekanisimien myötäilystä.
Ensinnäkin, eikö tuo kiertoaika ole tyystin erilainen? Missä ovat esim. yli 200-vuotiaat männyt talousmetsissä?
Samoin maastoon jäävän lahopuun määrä on aivan eri, käytännnössä talousmetsiin ei jää lahopuuta juuri ollenkaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
V_P_K Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Hei 2005 Viestejä: 382 Paikkakunta: Väylänvarsi
|
Lähetetty: 03.02.2006 15:29 Viestin aihe: |
|
|
Käännetään ja kaulitaan.
Jos ei myötäiltäs niin metsikkökäsitettä ei tarvittaisi. Esim. kaikkitietävässä NL:ssä metsänkäsittelyalue oli neliökilometrin kvartaali, kantikas pläntti hakattiin aukoksi ja uudistettiin (jos uudistettiin) koko pläsi samalla tavalla. Että eikö metsikkötalous ole luonnonmukaista? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peregrin Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 03 Tam 2006 Viestejä: 46
|
Lähetetty: 03.02.2006 16:01 Viestin aihe: |
|
|
V_P_K kirjoitti: | Käännetään ja kaulitaan.
Jos ei myötäiltäs niin metsikkökäsitettä ei tarvittaisi. Esim. kaikkitietävässä NL:ssä metsänkäsittelyalue oli neliökilometrin kvartaali, kantikas pläntti hakattiin aukoksi ja uudistettiin (jos uudistettiin) koko pläsi samalla tavalla. Että eikö metsikkötalous ole luonnonmukaista? |
En minä tastä ala enempää vääntämään. Metsikkötalous on käsittääkseni ollut vallitseva tapa viimeiset vuosikymmenet. Jokainen joka on nähnyt parisataavuotiasta tai vanhempaa koskematonta metsää, voi verrata sitä nykyisiin talousmetsiin ja miettiä sen perusteella miten luonnonmukaista metsikkötalous on ollut. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|