Laukaisuvastus / hirvikoe

[JR58]

Mitäs ne lakipykälät sanoivatkaan laukaisuvastuksesta hirvikokeessa. Onko 1 kg voimassa myös hirvikokeessa vai kuuluuko se vain kisoihin. Ainakin Ridasjärvellä Hyvinkään kulmilla punttia tarjotaan aina. Jos lukee parafraaffeja uudistetusta kokeesta ei laukaisuvastuksesta puhuta mitään. On tehnyt mieli monta kertaa ampua koe kertalaukeavalla mutta tähän asti se on ollut teknisesti mahdotonta.

Mielestäni uusi koe on parempi kuin vanha ja monelle huomattavasti vaikeampi. Enää ei pärjää vanhalla koetetaan mentaliteetilla, osuttava on tarkemmin tapahtui se sitten tuella tai ilman.

[kahtto1]

Yksi kilo se taitaa olla. Ennen se oli sääntönä turvallisuussyistä ja tuskinpa tämä uusi merkkisysteemi niin paljon turvallisuutta tuo, että siitä voitaisiin luopua.

[laukokko]

Juu, 1 kg se on edelleen myös kokeessa. Kaikilla radoilla ei sitä kuitenkaan testata...

[Jahtireppu]

No onhan tuo väh. 1kg:n laukaisuvastuspakko ihan älytön(jos asia on tosiaan niin). Jos kaveri omistaa vain jonkun "heerenbuchsen", jossa herkentimen käyttö on välttämätöntä niin hänenkö nyt pitäis ostaa toinen ase pelkästään hirvikokeen ampumiseen?? Aseen kun on oltava oma.

[veetee]

[Puuhapete]

Mutta kertokaapa mistä kohtaa löydätte laukaisuvastuksen mittaamisen tästä
Uudesta Ampumakoe-asetuksesta?
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[Kari]

[BePSiman1]

Nythän on niin että ainoa mikä pudottaa ampujan kokeesta taitaa olla jännitysmomentti - ampumataidolla ja hirvikokeella ei ole enää edes sitä vähää yhteistä mitä niillä ennen oli. Mutta taisi tuo jännitysmonentti olla melkoinen viikatemies vanhassakin kokeessa
_________________
sanoopi "vanha" Bps - mnetissä jo vuodesta -99...

[Juopperi]

Uudessa hirvikokeessa ei tarvitse aseessa olla 1 kg:n laukaisuvastusta enää.
_________________
Kaikkia ei voi laittaa takaisin sinne mistä ovat tulleet.

[Juopperi]

Ja tietohan on saatu Oulun riistahoitopiirin riistapääliköltä Keijo Kapiaiselta.
_________________
Kaikkia ei voi laittaa takaisin sinne mistä ovat tulleet.

[Kettu]

[Puuhapete]

Aivan oikein Kettu kirjoitti, laukaisuvastuksen mittaamista ja mainitaa siitä ei löydy mistää asetustekstistä.
_________________
Tänään on se huominen, josta olit huolissasi eilen.

[JR58]

Kiitos Juopperi & Kettu, vastasitte toivottavasti oikein. Nämä vastaukset noudattavat aina tiettyä kaavaa. Ensin ärähtävät rakkikoirat, sitten asiallisesti ne jotka topikista jotain tietävät. Oikein prototyyppi on aika ajoin esiin nouseva kysymys fasaanin eurooppalaisesta ajometsästyksestä. Vankan näkemyksensä ko jahdista antavat ne jotka ovat nähneet fasaanin vain naapurinsa takapihalla.

Hirvieläinkokeitakin on monenlaisia. Metsästän peuroja yksityisillä mailla joilla on nyt kaksi vuotta ollut voimassa seuraava peurakoe. Jokainen peurajahtiin osallistuva ampuu jokaisella käyttämällään aseella yhden laukauksen tornista 100 metrin päässä olevaan maaliin jonka halkaisija on 7 cm. Yksi laukaus per ase riittää kunhan se on osuma. Koe on otettu alkuhämmennyksen jälkeen riemulla vastaan, vaikkakin monella on pientä laittoa tarkkuuden suhteen kaivattu. Itselläni on vielä riittänyt neljä laukausta neljällä aseella. Motiivina jahti-isännillä oli että he eivät jaksa etsiä yötä myöten haavakoita jotka johtuvat käymättömistä aseista.

[Puukko]

Tässä elävä esimerkki laukaisuvastuksesta ja sekoilusta sen kanssa. Viime syksyyn saakka olin metsästänyt kolmisenkymmnetä vuotta samalla aseelle ja samoilla säädöillä.

Talvelle 2004 - 2005 harjoittelin paljon ilmahirviradalla. Ammun varmasti useita tuhansia laukauksia kilpa-aseella, jonka laukaisuvastuksen oli säätänyt sille aseelle suurimmaksi mahdolliseksi eli 200 grammaan. Kesällä sitten kävin ampumassa oikealla kiväärillä ja oikealla hirviradalla. Ampuminen siellä tuntui yllättävän vaikealta hirvikiväärin suuren laukaisuvastuksen takia. Tästä johtuen säädinkin laukaisun huomattavan herkäksi. En sitä mitannut, mutta varmasti se oli jossain 200 - 500 gramman välillä.

Nyt ammunta hirviradalla ja seuran kilpailutkin menivät hyvin, enkä viime syksynä jahtikauden alkaessa säätänyt asettani enää uudestaan. Kuinkas sitten kävikään ensimmäistä riistalaukaukausta ammuttaessa?

Jahtia oli kulunut muutama viikonloppu, kun koiraa etsiessäni ja kiinni ottaessani kävellä rompsin pitkin metsän keskellä olevaa pientä peltoa. Yhtäkkiä huomasin hirven syömässä kontallaan, perse pystyssä ja vähän viistossa minuun päin vain kymmen metrin päässä. Tilanne tuntui jotenkin epänormaalilta ja arvelin hirven minä hetkenä hyvänsä pomppaavan jaloilleen ja säntäävän metsän suojaan. Minulle tulikin siksi kiire ampumaan, ja laukaus taisi lähteä heti koskiessani liipaisimeen. Luoti osui hirveä suoraan päin persettä. Onneksi eläin ei kuitenkaan karannut metsään vaan halvaantui seisaalleen, mistä se oli helppo lopettaa paremmalla laukauksella. Ensimmäinen luoti oli mennyt peräaukon vierestä sisään ja osunut selkärankaan.

Tästä kokemuksesta ei jäänyt paljon sankaritarinoita lapsenlapsille kerrottavaksi. Minulle itselleni se kuitenkin kertoi selvästi, miksi laukaisuvastus oli hirvikokeessa määrätty vähintään kiloon. Siihen olen omankin metsästysaseeni taas säätänyt ja siihen se saa myöskin jäädäkin - sanottiinpa asetuksissa siitä sitten mitä tahansa.

[Hirvikoiramies]