Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Paavo Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Hei 2004 Viestejä: 2855
|
Lähetetty: 07.02.2006 13:32 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä kaskiraiskiot olisivat siihen aikaan elättäneet vähintäin nykyistä hirvikantaa, mutta metsästys oli täysin valvomatonta. Hirvi tapettiin aina kun nähtiin. Vasta 1960-luvulla saatiin salametsästys kuriin ja kanta lähti rajuun nousuun.
Lintujakin tuolloin metsästettiin koska huvitti myös keväsoitimelta, mutta kanta oli niin hyvässä vireessä ettei sillä ollut vaikutusta.
Tuon ajan ihminen todellakin ottaisi nykyisen hirvikannan ilolla vastaan ja tuoaisi sen muutamassa vuodessa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vilperi ***
Liittynyt: 22 Elo 2005 Viestejä: 10580 Paikkakunta: Espoo/Kangasala
|
Lähetetty: 07.02.2006 15:50 Viestin aihe: |
|
|
Sorry vaan pojat,mutta mä puhuinkin linnustajana ja metsissä samoajana!Mä en hirviä kaipaa,mutta kunnon metsiä kylläkin.Ja johan noi metsägurutkin on taas ruvenneet puhumaan harvennushakkuista. _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
koilliskaira ***
Liittynyt: 17 Maa 2004 Viestejä: 1717 Paikkakunta: Ivalo
|
Lähetetty: 07.02.2006 16:09 Viestin aihe: |
|
|
Juu. Hirvi ei kuulu tähän keskusteluun pätkääkään. Nyt puhutaan metsosta. Tai jopa kanalinnuista kokonaisuudessaan välillä.
Mitä tulee noihin ansapolkuihin(virkatie), niin muutaman pitkän virkatien tiedän kotipuolessa, jotka ovat aika kaukana. Asutus ollut varsinkin pohjoisessa hyvinkin hajanaista. Nylyisestä Sallan kirkonkylästä(ent. Märkäjärven kylä) n. 30km:n päässä on yksi vanha virkatie, joka on itsessään jo varmaan 8-10km pitkä. lähin asumus tähän virkatielle on sijainnut n. 5km:n päässä. Mutta ei todellakaan minkään kylän laitamilla liikuttu.
Tosi on että varsinkin kylien liki oli metsämiehillä omat virkatiensä, ja erämaa toimi "lintupankkina".
Mutta uskokaappa jo että kyllä ne metsät oli silloin ihan eri luokka kuin nyt, vaikka kuinka olis kaskettu.
Tuosta en ala väittelmään, missä metsokanta voi parhaiten. Vanhoissa metsissä niitä aina tapaa, kun kulkee, mutta myös isoissa taimikoissa metsoja tapaa. Metsopoikueita vieläpä monesti on isoissa taimikoissa, ja tuntuvat viihtyvän.
Mutta kuten sanottu. Ruoan perässä linnut kulkee. Niillä on tasan kaksi tavoitetta elämälleen, ruoan saanti ja selviäminen ja oikestaan vielä kolmas juttu. Suvun jatkaminen. Siinä on linnun sielunmaailma. Ei pidä liian vaikiasti ajatella.
Alkukaudesta taimikot ja vaaran rinteet, jos syksy on myöhässä niin jänkien laidoista löytyy iso lintu. Myöhemmin syksyllä marjaa löytyy yhä ylempää. Puolukka-aikaan varsinkin taimikot ovat lintujen suosiossa. Ensilumien tultua ja pakkasten iskiessä, niin kyllä varma suunta on korkealla sijaitsevat aarnimetsät ja isoa puuta omaavat kankaat. Siellä ne isot linnut on
Siitä sitten talvi vie linnut minnelie. Missä makiaa neulasta löytyy.. _________________ Ne on saamamiehet ja pyytömiehet erikseen... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004 Viestejä: 2693 Paikkakunta: EU:n maakunta
|
Lähetetty: 07.02.2006 17:47 Viestin aihe: |
|
|
Onko muuten tehty tutkimuksia siitä miten kanalintukannat eroaa Suomen ja Venäjän välillä? Vaikka Venäjällä on suuret hakkaamattomat alueet heti rajan takana joissa metsästyspainekin on pieni verrattuna Suomeen niin silti epäilen että kanalintukannoissa ei ole mahdottoman suurta eroa.
Jos lintukannat olisi suuret niissä Venäjän vanhoissa metsissä niin luulisi että vaikutus heijastuisi Suomen puolella eli rajan läheisyydessä olisi huomattavasti paremmat lintukannat kuin muualla, kauempana rajasta.
Vaikutuksen pitäisi ainakin näkyä valtakunnan rajassa kiinni olevissa hakkaamattomissa suojelualueissa.
Lisäksi jos lintukannat olisi suuria rajan takana niin Venäjältä pitäisi tulla Suomeen isoja teeri- ja metsoparvia, joita ainakin rajan läheisyydessä näkyisi.
Mutta ei taida käydä toteen mikään noista yllämainituista. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
koilliskaira ***
Liittynyt: 17 Maa 2004 Viestejä: 1717 Paikkakunta: Ivalo
|
Lähetetty: 07.02.2006 18:13 Viestin aihe: |
|
|
Jaa. Virallista tutkimusta en ole nähnyt. Sellainen voi toki ollakin venäjän lintukannoista.
Vertailevaa tutkimista on toki tapahtunut, ihan normi itämatkaajien taholta.
Tuttuja on tuolla rajan takana mettähommissa jonkin verran, ja lintuja siellä kuulemman mukaan on. Kovasti. Onhan noita Ruottin puolellakin paremmin kuin Suomen puolella, johtuen hieman erilaisesta metsäpolitiikasta....
Noista venäjän puolelta tulevista metso ja teeri tokista ei ole varmaa tietoa. Ennen vanhaan kun niitä satojenkin metsojen tokkia ihmiset näkivät niin sanottiin että ne on venäjältä...Idästä kuulemma lensivät ja suuntana länsi
Tänä talvena oli kotikonnuilla mökkijärven jäällä n. 300 teertä joulukuussa..liekkö venäjältä vai mistä lie. Rajalle on siitä kohdasta n.10km. _________________ Ne on saamamiehet ja pyytömiehet erikseen... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004 Viestejä: 2693 Paikkakunta: EU:n maakunta
|
Lähetetty: 07.02.2006 18:57 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: | Noista venäjän puolelta tulevista metso ja teeri tokista ei ole varmaa tietoa. Ennen vanhaan kun niitä satojenkin metsojen tokkia ihmiset näkivät niin sanottiin että ne on venäjältä...Idästä kuulemma lensivät ja suuntana länsi |
Parvia pitäisi tulla samaan tahtiin nykyäänkin. Mutta näistä ei kyllä kuulu mitään.
Eikä tuo 300 teeren parvi niin tavaton ole. Jos vain on hyvät lintuvuodet niin teeret kyllä kasaantuu isoihin parviin laajalta alalta, jolloin nuo satojen teerien parvet on mahdollisia.
Venäjän puolella autosta havaitut linnut voi aiheuttaa ehkä tilastoharhaa, syystä että tiet on harvassa ja ojia yms. maanmylläämistä vähemmän jolloin linnut saa jauhinkivensä helpoimmalla tieltä jonka takia niitä enemmän siellä näkeekin. Siis ehkä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
qsamo Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 15 Tam 2006 Viestejä: 27 Paikkakunta: maaseutu
|
Lähetetty: 08.02.2006 01:16 Viestin aihe: |
|
|
Suomen ja rajan takaisen Venäjän Karjalan kanalintukantoja on verrattu mm. RKTL:n tutkimusproffa Harto Lindenin toimesta. Metson kohdalla ero on kuin yöllä ja päivällä. Metsoja on Venäjän luonnontilaisemmissa metsissä huomattavasti runsaammin kuin Suomessa. Euroopan laajimmat luonnonmetsien alueet ovat Venäjällä ja siellä tehdyissä selvityksissä on todettu metson pesätuhojen, poikaskuolleisuuden ja aikuisten kuolleisuuden olevan pienempiä kuin ympäröivillä talousmetsäalueilla. Näiden ympäröivien hakkuuseutujen on todettu saavan metsotäydennystä luonnontilaisemmilta alueilta. Itä-Suomen kohtuulliset metsomäärät voisivat selittyä osittain metsojen liikkeillä itärajamme takaa Suomeen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Paavo Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Hei 2004 Viestejä: 2855
|
Lähetetty: 08.02.2006 12:42 Viestin aihe: |
|
|
Kun katsoo puukuormia rajan takaa, huomaa etteivät ne Karjalan Tasavallan metsät enää niin luonnontilaisia ole, eivät millään voi olla. Toki sieltä vieläkin löytyy koskemattomia paikkoja, mutta sitä mukaa kun tiestö etenee häviävät nämä paikat. Ja ryssä ei hakkuuraiskiota hoida, joten kestää pitkään ennen kuin siellä kasvaa kunnon metsä tilalle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lahtaaja Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Maa 2004 Viestejä: 2693 Paikkakunta: EU:n maakunta
|
Lähetetty: 08.02.2006 14:37 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: |
Euroopan laajimmat luonnonmetsien alueet ovat Venäjällä ja siellä tehdyissä selvityksissä on todettu metson pesätuhojen, poikaskuolleisuuden ja aikuisten kuolleisuuden olevan pienempiä kuin ympäröivillä talousmetsäalueilla. |
Syyt tähän? Vai löytyykö se pelkästään pienpedoista ja pesärosvoista?
Pesätuhojen kun ainakin luulisi johtuvan pelkästään niistä.
Lainaus: |
Näiden ympäröivien hakkuuseutujen on todettu saavan metsotäydennystä luonnontilaisemmilta alueilta. Itä-Suomen kohtuulliset metsomäärät voisivat selittyä osittain metsojen liikkeillä itärajamme takaa Suomeen. |
Eikö Pohjois-Savo ole yleensä ollut riistakolmiolaskennoissa metson osalta muuta Suomea parempi?
Lainaus: |
Metson kohdalla ero on kuin yöllä ja päivällä. Metsoja on Venäjän luonnontilaisemmissa metsissä huomattavasti runsaammin kuin Suomessa. |
Onko verrattu koko Suomen keskimääräisiin kantoihin vai?
Onko huomioitu suuremmat pienpeto- ja pesärosvomäärät?
Minkälaisia on olleet Suomen vertailualueet? Suuri aukkojen ja taimikoiden määrä tottakai vähentää metsojen määrää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vilperi ***
Liittynyt: 22 Elo 2005 Viestejä: 10580 Paikkakunta: Espoo/Kangasala
|
Lähetetty: 08.02.2006 17:29 Viestin aihe: |
|
|
Lahtaajalle: Eikös tässä topicissa ole tarkoituksena käsitellä asiaa miksi metsokannat on niin huonoja Suomessa ja vastasit minun mielestäni aivan oikein, että tämä aukkohakkuu ja metsäraiskioden tekeminen viimeisen 40 vuoden ajalla on tuhonnut metsäkanalintukannat sille tasolle mitä ne nyt ovat. Hirvihän on vain hyötynyt tästä ajattelutavasta. (Ja metsänomistajat itkee kun tulee taimikkovahinkoja!) Sehän me kaikki tiedetään että teollinen metsänhoito ja luonnollinen metsänhoito ei koskaan kohtaa!!! _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
qsamo Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 15 Tam 2006 Viestejä: 27 Paikkakunta: maaseutu
|
Lähetetty: 08.02.2006 20:04 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus: |
Euroopan laajimmat luonnonmetsien alueet ovat Venäjällä ja siellä tehdyissä selvityksissä on todettu metson pesätuhojen, poikaskuolleisuuden ja aikuisten kuolleisuuden olevan pienempiä kuin ympäröivillä talousmetsäalueilla. |
Lainaus: | Syyt tähän? Vai löytyykö se pelkästään pienpedoista ja pesärosvoista?
Pesätuhojen kun ainakin luulisi johtuvan pelkästään niistä. |
Luonnontilaisemmissa metsissä on pienemmät jyrsijä- ja jäniskannat, minkä seurauksena kettu- ja pienpetotiheydet ovat alhaisempia. Vaikuttavat metson pesä- ja poikastappioihin.
Luonnontilaisemmissa metsissä varvuston, erityisesti tärkeän mustikan, määrä on suurempi. Mustikkavarvusto tarjoaa poikaskauden alussa tärkeän valkuaisravinnon toukkien muodossa. Varvusto myös piilottaa poikaset paremmin pedoilta ja varvustossa untuvikot eivät kastu yhtä helposti kuin heinikkoisilla aloilla, mikä on edullinen seikka mm. sateisina kausina. Myös nämä tekijät vaikuttavat poikastappioihin.
Luonnontilaisemmissa metsissä on enemmän valinnanvaraa hakomispuista. Ukkometso elää suuren kokonsa takia - jota kokoa se välttämättä tarvitsee soidinaikana menestyäkseen soidinareenalla - pitkän talven aikana ravintotaloudellisesti veitsenterällä, minkä vuoksi se tarvitsee talvella laadullisesti parasta mahdollista neulasravintoa. Kasvillisuudeltaan vaihtelevammassa luonnonmetsässä on samalla paikalla ja lähekkäin sekä piilottavia tiheikköjä että lentoonlähtötilaa. Talousmetsät tarjoavat tiheämpipuustoisina vain tiheikkösuojaa, mutta tällöin saaliiksijoutumisriski on suuri, jos peto keksii piilottelijan. Mm. nämä tekijät vaikuttavat aikuiskuolleisuuteen.
Lainaus: |
Näiden ympäröivien hakkuuseutujen on todettu saavan metsotäydennystä luonnontilaisemmilta alueilta. Itä-Suomen kohtuulliset metsomäärät voisivat selittyä osittain metsojen liikkeillä itärajamme takaa Suomeen. |
Lainaus: | Eikö Pohjois-Savo ole yleensä ollut riistakolmiolaskennoissa metson osalta muuta Suomea parempi? |
Pohjois-Savon lisäksi itärajan tuntumassa olevat P-Karjala, Kainuu ja Koillismaa ovat parempia metsoalueita.
Lainaus: |
Metson kohdalla ero on kuin yöllä ja päivällä. Metsoja on Venäjän luonnontilaisemmissa metsissä huomattavasti runsaammin kuin Suomessa. |
Lainaus: | Onko verrattu koko Suomen keskimääräisiin kantoihin vai?
Onko huomioitu suuremmat pienpeto- ja pesärosvomäärät?
Minkälaisia on olleet Suomen vertailualueet? Suuri aukkojen ja taimikoiden määrä tottakai vähentää metsojen määrää. |
Muistaakseni metsomääriä oli verrattu edellä mainittuihin itärajamme tuntuman metsomääriin. Arvatenkin suomalaismetsot elävät metsikkörakenteesta johtuen keskimäärin hankalammassa petoympäristössä kuin Venäjän Karjalan lajikumppanit, ainakin toistaiseksi ovat eläneet. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vilperi ***
Liittynyt: 22 Elo 2005 Viestejä: 10580 Paikkakunta: Espoo/Kangasala
|
Lähetetty: 08.02.2006 21:26 Viestin aihe: |
|
|
Hyvä qsamo!! Jospa noi muutkin oppis ymmärtämään että nykyinen metsänhoito on per---stä! _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 08.02.2006 23:43 Viestin aihe: |
|
|
Sen on pakko olla kanalintujen kannalta aivan surkeaa. Nimittäin sen "metsänhoidon". Puiden kannaltahan metsänhoito ei ole lainkaan surkeaa. Nyt on vain käymässä niin, että metsosta ei saa rahaa ja puusta saa. Niinpä puu määrää ja metso katoaa. Se on kylmä tosiasia, että euronkuvat silmissä siellä hakkuita tehdään.
Ei tämä ole mikään uutinen, se on ollut selvä juttu jo pitkän aikaa. Ainakin tuolta 1980-luvulta asti, kun olen metsissä juossut, olen ihmetellyt että mikä se aukkohakkuussa tekee niin autuaaksi ihmisen. Jotta viitsii sellaista katsella sitten seuraavat kaksikymmentä vuotta. Onhan se tietenkin niin, että vain raha ratkaisee ja se jolla on, pistää sileäksi. Onhan se komeaa laskea uudella massikalla umpihumalassa tukkitili taskussa paikalliseen retostamaan, että kyllä kuule tässä pihka haisee mun setelissä, pojaat jumaa. Jos eivät ihmiset olisi niin ahneita pirulaisia, asiat olisivat paljon paremmin tässäkin maassa. En kyllä itse poikkea tästä valtavirrasta juurikaan. Ikävä kyllä. _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vilperi ***
Liittynyt: 22 Elo 2005 Viestejä: 10580 Paikkakunta: Espoo/Kangasala
|
Lähetetty: 09.02.2006 00:27 Viestin aihe: |
|
|
Olen joskus miettinyt sellaista asiaa,että jos olis sopivan kokoinen porukka jolla olis varaa investoida metsänostoon joltain hakkaamattomalta alueelta vähän kookkaamman palstan,Mutta mitä olen joskus jostain lukenut niin paikallinen metsänhoitoyhdistys voi vaatia sieltäkin metsää kaadettavaksi.Korjatkaa jos olen väärässä!! _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
MtJ Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004 Viestejä: 10001
|
Lähetetty: 09.02.2006 00:47 Viestin aihe: |
|
|
Kyllä näin taitaa olla. Jos haluaa, ettei metsää kaadeta, se pitää rauhoittaa sitten. Ja siinä voi olla tekemisen paikka jos haluaa metsästysoikeuden säilyvän alueelle. _________________ Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|