Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
vezkuu Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Tou 2005 Viestejä: 650 Paikkakunta: Lappeenranta
|
Lähetetty: 20.07.2006 22:17 Viestin aihe: |
|
|
2 peltopyytä näin tänään turvesuolla ruokohelpi pellon vieressä. pisti vähä montun auki nimittäi |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Mallu Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 22 Hei 2006 Viestejä: 7
|
Lähetetty: 08.08.2006 20:18 Viestin aihe: |
|
|
Olen muutaman vuoden pyyn pillitystä harrastellu ja on muuten mahtavaa hommaa!!
Muistan aina sen ensimmäisen kerran ja se oli se joka sai sitä jatkamaan, oli nimittäin niin uteliaita pyitä! Ensimmäisen kerran puhalsin ja alta minuutti niin pyyuros istahti viereen männynoksalle. Oisin voinu loikata kiinni, tosin jos se olisi ollu vähä matalemmalla Siinä niitä sitte pyöri kolmisen kappaletta. Niitä tuntuu olevan täällä päin aika paljon enkä oisi uskonut että niinkään paljon.
Ei tarvita muutakun leppää ruuaks(tai ja koivua) ja kuusta suojaks ja sitten kun on vielä epätasanen maasto ja vaikka vettä lähistöllä niin varma pyy paikka! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jersu Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Hei 2006 Viestejä: 1519 Paikkakunta: seinäjoki
|
Lähetetty: 08.08.2006 20:27 Viestin aihe: |
|
|
kerran oon nähny 16 peltopyytä järven rannalle talvella ja kesällä 2 lähin pelto on noin 10 km pääs... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mikkous Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 02 Jou 2005 Viestejä: 70
|
Lähetetty: 09.08.2006 19:27 Viestin aihe: |
|
|
viime vuonna aloitin pyyn pillityksen, ensimmäinen ja mieleen painuvin pyy, oli se ensimmäinen.Minä olin jo pari päivää pillittänyt sitä samaa pyytä...noh, sitten minä istahdin ja join mehua, sitten ajattelin ,että voisi yrittää taas...n.10 min kuluttua pyy pyrähti n.5 m päähän,no ei siinä viittiny haulikolla ampua skeettipaukuilla...joten hapuilin piekkaria,mutta kun olin juuri saanut piekkarin käteen, horjahdin kannon päältä ja pyy lähti, joten lähdin sen perään, siinä sitten pienen kuusikkometsä sarakkeen kierrettyäni,näin sen samaisen pyyn kuusen oksalla istumassa...mutta p*rkele oli oksia niin pahasti edessä, että piekkarilla ei viitinyt sohasta, joten aloin ryömiä, siinä sitten aikani ryömin, tulin samaisen kannon taakke missä horjahdin,tähtäsin piekkarilla ja ammuin , luulin ekaksi että ei osunut (huom. ase jolla ammuin oli 50 luvulta oleva Sako p46, mutta hyvässä kunnossa ikäisekseen)mutta sitten näin että se kaarsi suoraan minua päin ja laskeutu noin metrinpäähän hengettömänä...Noh ei siinä sit mitää, kauheella juoksulla kotii ja suolistamaan/kynimään sen.
Toivottavasti samanlaisia tapauksia tulee tänäkin syksynä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
bearking Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Huh 2006 Viestejä: 590 Paikkakunta: pohjois-savo
|
Lähetetty: 11.09.2006 13:02 Viestin aihe: |
|
|
Kettu kirjoitti: | Olenpa omassa pyynpillityksessä ollut huomaavinani, että kannattee vähän niinkuin matkia sitä pyytä, kun se vastaa. Sitten en vastaakaan vähään aikaan, kun vastapeluri oikein innostuu. Sitten yht'äkkiä olen vetäissyt sellaisen ti-TI-ti tai vaikka tilulii...lulii. Johan pölähtää silimille. |
tuo saattaa olla hyvinkin totta sillä viime syksynä kun kävin ekan kerran kunnolla pyytä pillittämässä ja vihelsin aivan päin prinkkalaa niin pyyt lehähtivät hanakammin läheiseen puuhun katsomaan että kuka siellä oikein uhittelee. myöhemmin syksyllä kun taito kehittyi pyyt pysyttelivät visusti kauempana oksien suojissa. Eilen aloituspäivänä kävin tietysti viheltelemässä ja ilmiö toistui taas: Pilli meni jotenkin hetkellisesti epäkuntoon ja päästi semmoisen epämääräisen vinkauksen ja kappas. pyy oikein innostui. tosin kyseinen pyy jäi vielä metsään koska maltti ei riittänyt vielä loppuun asti. Mahtava metsästys muoto! Suosittelen kaikille! _________________ kertalaakiyhdistys |
|
Takaisin alkuun |
|
|
KurkkaHolli Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Elo 2004 Viestejä: 602 Paikkakunta: Verinen tanner
|
Lähetetty: 11.09.2006 14:03 Viestin aihe: |
|
|
bearking kirjoitti: | Kettu kirjoitti: | Olenpa omassa pyynpillityksessä ollut huomaavinani, että kannattee vähän niinkuin matkia sitä pyytä, kun se vastaa. Sitten en vastaakaan vähään aikaan, kun vastapeluri oikein innostuu. Sitten yht'äkkiä olen vetäissyt sellaisen ti-TI-ti tai vaikka tilulii...lulii. Johan pölähtää silimille. |
tuo saattaa olla hyvinkin totta sillä viime syksynä kun kävin ekan kerran kunnolla pyytä pillittämässä ja vihelsin aivan päin prinkkalaa niin pyyt lehähtivät hanakammin läheiseen puuhun katsomaan että kuka siellä oikein uhittelee. myöhemmin syksyllä kun taito kehittyi pyyt pysyttelivät visusti kauempana oksien suojissa. Eilen aloituspäivänä kävin tietysti viheltelemässä ja ilmiö toistui taas: Pilli meni jotenkin hetkellisesti epäkuntoon ja päästi semmoisen epämääräisen vinkauksen ja kappas. pyy oikein innostui. tosin kyseinen pyy jäi vielä metsään koska maltti ei riittänyt vielä loppuun asti. Mahtava metsästys muoto! Suosittelen kaikille! |
Toden totta, mahtava metsästysmuoto!
Itsekin nyt vuosien tauon jälkeen ostin tuollaisen pyypillin, koska en sitä osannut sittenkään tehdä metson tai hanhen sulasta... no joka tapauksessa, eilen kun kaverin kanssa kiertelimme metsopoikueiden maastoja, pyitä luonnollisesti pörisi välillä edestä. Aina kun näytti hyvältä paikalta, ei muuta kuin perseet kenttään, pientä ryyniä piippuun (hyväksi havaittu yhdistelmä: Finnclassic 512SC Titanium, täyssuppea ja Tunet:n 32g 12/67, 6 koon haulilla eli 2.75mm) ja pillittämään. Aluksi piti ihan verestää, että mites se pillitys toimikaan. Vuosiin kun ei ollut tuota tullut tehtyä.
Aluksi uroksen ääntä kaksi kertaa (tii-tii-ti-trilli), ei vastausta. Sitten naaraan ääntä kerran (tii-tii-ti-ti-ti). Vastaus. Sitten ei muuta kuin sekoittelin, eli joko koetin matkia kaverin ääntä, sekä laittaa "ennen" kaverin piipitystä sitä naaraan piipausta. Toimii kuin väärä raha.
Oman kokemuksen perusteella, on aina toiminut parhaiten se, kun on molempia sukupuolia matkinut, naarasta ja urosta. Etenkin kukko-poikaset tulevat lähipuihin ihmettelemään.
Siihen alueelliseen eroon vihellyksissä sanoisin, että tottahan tuo. Vain parisen sataa metriä, niin kuulostaa pyy taas ihan eriltä, eli väittäisinpä, että jokaisella pyyllä on yksilöllinen lauluäänensä, ei niinkään maantieteellisesti määräytyvä.
Ja lopuksi, jäi metsojen ja teerien seurailut välistä aina, kun pyitä löytyi. Hemmetin mukavaa hommaahan tuo on, vuosien tauon jälkeen! Mustia lintuja ehtii pyytää myöhemminkin, pyitä aina kun kohdalle sattuvat! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
woof Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2005 Viestejä: 158 Paikkakunta: PoPo
|
Lähetetty: 12.09.2006 22:08 Viestin aihe: |
|
|
Oma pillitysääneni on aina ollut tii-tii-tittiii-titi-ti. Sillä ja sen pienillä variaatioilla.
Sunnuntaina eräs muusikko vastasi täsmälleen samalla tavalla mutta lisäsi loppuun DIDI-DY. sellaisen vajaan sekunnin tauon jälkeen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
ipp3l1 Kanta-asiakas
Liittynyt: 03 Syy 2006 Viestejä: 161 Paikkakunta: Kuopio
|
Lähetetty: 14.09.2006 18:31 Viestin aihe: |
|
|
Juu, loppujen lopuksi se loppusointu tuntuu olevan melkeen joka pyyllä vähän erilainen, joten itse olen aina käyttänyt ensimmäiseltä saamaltani pyyltä omaksuttua sarjaa, ikään kuin kunnioituksesta mahtavaa lintua kohtaan (oli pitkä ja harras pillitys, pirun ovela lintu. Kierteli ympärillä varmaan tunnin niin ettei hollille päässyt)...Sarja on melko pitkä mutta hyvin tuntuu pelaavan, pyitä on tullut runsaasti. Vihellän sen pilliin näin (tavallaan "lausun" sen pilliin näin) :
PhiiiiII , Phiiii , pyp piu pyppypyPI
Sitten kun kukko alkaa olla lähellä, usein jätän toisen pitkän piipityksen pois ja teen ensimmäisestä vähän pidemmän, vähän tähän malliin :
PhyyiiiiIIIIII pyp piu pyppypyPI
Näillä on lintua tullut hyvin, luonnolle kiitos.
Metsästysmuoto on todellakin erittäin hieno ja innostava. Lisäksi pyytä on joka puolella ja melkoisen paljon, joten niitä voi "harventaa" hyvällä omallatunnolla (Tietenkin mikäli luonto sellaisen suo). Luulisin että kanalinnuistamme juuri pyy kärsii ehkä vähiten metsien hakkuista ja vanhojen metsien muuttumisesta inhottaviksi ryteiköiksi, sillä siellähän ne pyyt köllöttelevät, kanahaukoilta turvassa. Lintua on joka vuosi riittänyt erinomaisesti, ja samana syksynä saa yhdeltä reviiriltä usein jopa kymmenkunta kukkoa, tuntuu olevan reviirille ja naaraille tunkua. Harvemmin naaraita tai poikasia saakaan, kun vastailevat vain paikallaan syvällä läpitunkemattomassa ryteikössä.
Miten muuten, minkälaista panosvalikoimaa olette pyyjahdissa pitäneet? Itselläni on alapiipussa ihan skeettipaukku, koska usein pyy tulee jopa alle 10m päähän pällistelemään, niin ettei mene jauhelihaksi. Sitten yläpiipussa on täräkkä magnum haulikoolla 3, sillä vähän etempänä olevat linnut tuppaavat perkales olemaan puunrunkojen läheisyydessä, oksaverhon takana. Tuo paukku varmistaa, ettei pari oksankarahkaa haittaa mitään. Eikä tuollakaan yli 20m päähän tule pahaa jälkeä, korkeintaan rintalihojen kalvo rikkoontuu.
Pyymetsästystä voin todellakin suositella aloittelijoille ja vähän kehnommile ampujille, sillä ammuttava kohde on yleensä paikallaan, eikä lentoon tarvitse, eikä yleensä edes kerkeä ampumaan.(Pirun nopeita ovat vaihtelemaan suuntaa ja ryteikköön pakenevat). Itse voin tunnustaa, että en ole mikään erinomainen lentoon ampuja ja sivulta tulevat linnut jätän ampumatta kokonaan, vain suoraan poispäin lähtevät ovat helppoja ja putoavat helposti. Koetan omalta osaltani näin vähentää riistan kärsimystä kunnollisella riistalaukauksella, joka tappaa eläimen samantien. Eli yleisohjeena metsään : Tunne rajasi ja jos on epäilyä osumisesta tai omista taidoistasi, on aina parempi jättää ampumatta. Mielestäni hyvä metsämies tietää milloin kannattaa ampua, mutta vielä parempi tietää milloin jättää ampumatta. _________________ -I.K |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Valtra Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 07 Hel 2006 Viestejä: 41 Paikkakunta: s-savo
|
Lähetetty: 14.09.2006 19:29 Viestin aihe: |
|
|
Joo mukavaa hommaa se on. Itsellänikin kävi viime syksynä samalla tavalla kuin joku edellä mainitsi, että suunesteet varmaan jäätyivät kuulaana aamuna pilliin ja kun puhalsin reippaammin niin pääsi semmoinen ihme vinkaisu. Pyy pärähti hetivälittömästi lähemmäksi. As you were! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
deadline Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Mar 2004 Viestejä: 2904
|
Lähetetty: 14.09.2006 20:31 Viestin aihe: |
|
|
Onhan tuota tullu eräskin pyy pilliteltyä. Parhaita metsästysmuotoja se on, istua kaikessa rauhassa jossakin mukavassa paikassa ja puhallella pilliin. Samalla voi katsella vaikka jalkojen juuressa temmeltävän päästäisen touhuja tai juoskennella kahvia...
Haulikokoasiasta sen verran, että itse olen ihan reilusti vedelly kolmipuolosella pyyt lähelle ja kauas. Johonki kymppiinkin kun puolisuppealla ampuu, niin linnussa on vain muutama nätti reikä. Pienellä haulilla tuppaa paremminkin menemään nöyhyksi. _________________ "Hän oli mahtava metsämies Herran edessä" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Erkka_sa Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Jou 2005 Viestejä: 154 Paikkakunta: Karpaasi pohojanmaalta
|
Lähetetty: 15.09.2006 12:39 Viestin aihe: |
|
|
deadline kirjoitti: | Onhan tuota tullu eräskin pyy pilliteltyä. Parhaita metsästysmuotoja se on, istua kaikessa rauhassa jossakin mukavassa paikassa ja puhallella pilliin. Samalla voi katsella vaikka jalkojen juuressa temmeltävän päästäisen touhuja tai juoskennella kahvia...
Haulikokoasiasta sen verran, että itse olen ihan reilusti vedelly kolmipuolosella pyyt lähelle ja kauas. Johonki kymppiinkin kun puolisuppealla ampuu, niin linnussa on vain muutama nätti reikä. Pienellä haulilla tuppaa paremminkin menemään nöyhyksi. |
Vai että kolmipuolosella?... oma kokemukseni on ,että mahdollisimman pieniä hauleja. Ammuttiin pyy johonki 15m 3,5mm hauleilla niin selässä oli ammottava reikä. Itse olen ampunut pyitä 2,7mm hauleilla ja se riittä varsin hyvin vaikka teerelle. Teeriä olen ampunut 3,1 ja 3,9 mm hauleilla, joten oma mielipiteeni on että 3,5 ovat aivan liian isoja ainakin 10-15m matkalle. _________________ Oha se hommaa.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21402 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 15.09.2006 12:49 Viestin aihe: |
|
|
Pyynpillityksen ehdottomiin etuihin kuuluu pyyn maukas liha jota teeret ja metsot ei ainakaan omasta mielestä tarjoa. Lisäksi tyynenä aamuna voi paistin vain hakea. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Jersu Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Hei 2006 Viestejä: 1519 Paikkakunta: seinäjoki
|
Lähetetty: 15.09.2006 13:00 Viestin aihe: |
|
|
ei se haulian koko vaikuta oikeestaan miltää nimim. kokemusta on ku käveltiin mettäs isseen kans niin kaks pyytä oli puis nii mulla alhaalla 3.5 saga sillä meni eka vähä yli toises piipus oli teerille ja mettoolle tarkotettu 76 3.5mm niin sillä jäi ja sitte isseellä oli 3.25mm rio niin siinä sen linnus oli paljon enemmän hukkaan mennyttä lihaa ku mun omas ja sitte ku niitä ei ammu siihen 5-10 metriin niin jää jotai jäljelle |
|
Takaisin alkuun |
|
|
deadline Kanta-asiakas
Liittynyt: 06 Mar 2004 Viestejä: 2904
|
Lähetetty: 15.09.2006 14:15 Viestin aihe: |
|
|
Kuten sanoin, olen eräänkin pyyn pudottanut oksilta vuosien varrella. Suosin nykyään tietoisesti suurempaa haulia. Jos ammut kymppiin 2,75 millisellä tai 3,5 millisellä, niin kumpi tekee enemmän reikiä? Viime vuonna pudotin yhden allekin kymmenestä metristä eikä se ollut mitenkään möyhynä vaikka lensi oksalta pari metriä taaksepäin. Kerkesin jo vähän säikähtää, että tulikohan hölmöiltyä, mutta iso hauli ja jonkunkaan verran hajoittava piippu teki ihan ok jälkeä. Tosiaan, muutama iso reikä vaan linnussa.
Omassa pyssyssä taas toinen piippu on sen verran ottava, että sillä pystyy ampumaan isolla haulilla huoletta kauemmaskin. Tai ainakin minä jatkan sitä huoletta niin kauan kun ensimmäinen pyy joutuu raanaan. Pyy ei ole lintuna sitkeimmästä päästä ja käytännössä kaikki ovat pudonneet mitä kohti olen oksalle ampunu. No pari syksyä sitten yhtä jälestin jonkun matkaa kun ammuin oksien taakse ilmeisesti hieman väärään paikkaan ja lintu heittäytyi siivilleen. Löytyi sitten maasta (hengissä) parin sadan metrin päästä. Oli vähän tuuriakin mukana kyllä. _________________ "Hän oli mahtava metsämies Herran edessä" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
KurkkaHolli Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Elo 2004 Viestejä: 602 Paikkakunta: Verinen tanner
|
Lähetetty: 15.09.2006 15:28 Viestin aihe: |
|
|
Tunet:n patruunaa menee itsellä. 12/67, 32g lataus, 2.75mm haulet. Itsellä toimii tämä mitä mainioimmin, molemmissa piipuissa. Aseena Finnclassic 512SC Titanium 28" piipuilla tietenkin. Supistuksina Valmetin perinteiset, eli puolisuppea ja täyssuppea. Sen kuin valitsee, että kummalla piipulla ampuu. Alle 10m menee puolisuppealla ja 15-30m täyssuppealla, eikä ole liikoja reikiä (kun päähän tähtää). En koskaan ammu lentoon, pillillä pyydettäessä.
Joskus nuorempana sitä tuli ostettua milloin mitäkin patruunaa (nykyään rouhein hauli on 3.75mm Vihtavuoren Ukkometsossa, oikeasti isolle metolle)... Vihtavuoren minimagnumia (12/70, 43g lataus) BB koolla! Sellaisella sitten, täyssuppealla piipulla (Valmet 412) vetaisin noin 7 metristä täysosuman pyyhyn? Ei liene tarpeellista kertoa, että harmitti.
Skeeteillä en enää ammu, sillä en löytänyt sopivaa patruunaa mielestäni. Vanhan aseen, eli Vallu-vainaan (mainittu yllä) kanssa kävi Niken ja Sellier&Bellot:n 2.4mm Trap-paukut aivan mainiosti pyylle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|