Iskuenergia

[jn]

Miten ne taulukot menee luodin painon kasvaessa?
Kun 10g - 2000J/100m niin 10g< ?
_________________
elä ammu se on kaakana

[Haba]

Yli 10g 2000J / 100m hirvelle ja karhulle
alle 10g luoti (väh 9g) 2700j

Saat laskettua osumaenergian kaavasti 0,5*vmtoiseen
_________________
100m ME 9,32s

[W. Woodbecker]

Useasti käsitelty asia, mutta yllä esitetyn perusteella lienee syytä jälleen kerrata! "Haban" esittämästä kaavasta voisi äkkiseltään saada sen käsityksen, että m korotetaan toiseen potenssiin. Näinhän asian laita ei kuitenkaan ole. Kun puhutaan "iskuenergista" tai "osumaenergiasta", on kyseessä asiaa puhtaasti fysikaaliselta kannalta tarkasteltuna liikkuvan kappaleen (tässä tapauksessa luoti) liike-energista, jonka suuruus saadaan laskettua puhekielessä tavallisesti ilmaistusta lausekkeesta "puoli äm vee toiseen" tai kirjoitettuna esim. muodossa 0,5 * massa * nopeus * nopeus. Lisäksi on syytä muistaa, että jos energian arvo halutaan Jouleina, on massan yksikön oltava kilogramma ja nopeuden yksikön metri/sekunti. Jos siis luodin massa ja sen lentonopeus 100 metrin etäisyydellä ovat tiedossa, voidaan luodin liike-energia sillä hetkellä kun se kohtaa ampujasta 100 metrin etäisyydellä olevan kohteen laskea edellä esitetystä lausekkeesta.
Asiaa voidaan tarkastella myös niin päin, että etsitään vastausta kysymykselle mikä pitäisi olla luodin nopeus 100 metrin etäisyydellä, jotta asetuksen mukaiset energiarajat täyttyisivät? Tämän nopeuden arvo saadaan laskettua kun otetaan neliöjuuri lausekkeesta (2 * energia / massa). Jos hirvenmetsästäjällä on käytössään vaikkapa se Suomessa yleisimmin käytetty .30 kaliiperinen ase ja siinä niinikään ehkä yleisimmin käytetty 11,7 gramman luoti, on luodin nopeuden 100 metrin etäisyydellä oltava vähintään 585 m/s jotta vaadittava 2000 Joulen liike-energia toteutuisi. Kevyemmällä 9,7 gramman luodilla vaadittu vähimmäisenergia on tuo "Haban" mainitsema 2700 J, joten sen nopeuden 100 metrin etäisyydellä tulee olla vähintään 747 m/s. Näitä 100 metrin "osumanopeuksia" vastaavat luonnollisestikin korkeammat lähtönopeudet riippuvat kunkin luodin ulkoballistisista ominaisuuksista ja niitä voi yrittää arvioida erilaisten ballististen ohjelmien ja taulukoiden avulla.
Ja sitten lopuksi vielä jonkinverran asenteellinen kannanotto isompireikäisen hirviaseen puolesta. Kun äsken mainittu hirvemetsästäjä syystä tai toisesta onkin valinnut käyttöönsä karkeamman kaliiperin ja siihen vaikkapa 19,4 gramman luodin, tuo asetuksenmukainen vähimmäisenergia täyttyy kun luodin nopeus 100 metrissä on vähintään 455 m/s. Itse kullakin on nyt lupa vetää omat johtopäätöksensä siitä, onko tällä hirvenmetsästäjällä, joka yleensä samoin kuin valtaosa muistakin suomalaisista kolleegoistaan ampuu hirvensä "jänisholleille", enemmän pelivaraa asetuksen mukaisten patruunoiden ja niihin myös alhaisilla nopeuksilla kunnollisesti toimivien luotien valinnassa.

[jn]

Veljellä on tarkoitus hommata 45-70 hirvipyssy, niin mietitiin mitä nopeuksia pitäs ottaa patruunasta irti.
Jossain olen nähnyt taulukon joka antaa iskuenergian 100m päässä jouleina eri luodin painoille ja se taulukko on hukassa.
esim: 9,7g 960m/s 100m 2700J
11,7g 780m/s 100m 2280J
Nämä oli sit hatusta vedettyjä arvoja.
Tarkoitus olisi ladata <25g luodeilla tai ostaa patruunoita.
_________________
elä ammu se on kaakana

[W. Woodbecker]

Kuten jo aikaisemmassa jutussani totesin, asetuksen mukaisten energiarajojen edellyttämät luodin lentonopeudet 100 metrissä on luodin massan perusteella helposti laskettavissa. Sitävastoin luodin lähtönopeus, niin että tuo vaadittava 100 metrin nopeus saavutetaan on aina luotikohtainen. Mitään yleispätevää, kaikki mahdolliset luotivaihtoehdot kattavaa taulukkoa on siksi mahdotonta esittää. Jos nyt kuitenkin esimerkin vuoksi kuviteltaisiin tuohon sinun ajattelemaasi 45/70 Cov'iin neljä eri luotia, joiden massat olisivat 15, 20, 25 ja 30 grammaa ja kaikilla sama ballistinen kerroin 0.20, niin nipin napin vaadittavan 2000 J minimienergian täyttävät 100 metrin nopeudet ja sen saavuttamiseksi tarvittavat lähtönopeudet olisivat seuraavat (lukuarvot ovat järjestyksessä m [g] / v100 [m/s] / v0 [m/s]):

15 / 517 / 639
20 / 448 / 556
25 / 401 / 497
30 / 366 / 449

Ainakin taulukon raskaamman pään luotien nopeudet ovat kuitenkin sen verran alhaisia, että on syytä epäillä niiden kelvollista toimintaa vaikkapa hirven kokoisen eläimen ruhoon osuessaan. Siksi toimivan hirvipatruunan rakentamisessa onkin hyvä lähteä optimoimaan luotia ja sen lähtönopeutta sellaiseksi, että kaikilla mahdollisesti kyseeseen tulevilla ampumaetäisyyksillä luodilla olisi parhaat edellytykset kunnolliseen tunkeutumiseen ja "sienettymiseen". Toiseksi esimerkiksi otan erään arvostetun suurriistaluotien valmistajan nimenomaan 45/70:lle suunnitellun luodin, jonka massa on 26.2 g, ballistinen kerroin 0.204 ja valmistajan suosittelema osumanopeus 520-610 m/s. Koska 45/70 -kaliiperisella aseella varmaankin harvoin pyritään tavoittelemaan pitkiä ampumaetäisyyksiä, esim. 0-75 metrin ampumamatkat kattavan, em. luodilla tulpatun patruunan nopeus/energiataulukko olisi seuraavanlainen (ampumaetäisyys [m] / v [m/s] / E [J]):

0 / 610 / 4880
25 / 580 / 4410
50 / 550 / 3970
75 / 520 / 3550.

No niin tässä taas tarinaa ehkäpä vähän turhankin pitkästi, mutta ei kun siitä vaan sopivia luoteja ja latauksia etsiskelemään. Foorumilla aiheesta on juttua runsaasti ja haku-toiminnolla sitä kyllä löytyy. SML:n puheenjohtajaa lainaten - Rakennellaan!

[piki]

Mistä ihmeestä porukoille on syntyny pakko mielle 45-70 kaliiberin aseista?
Ase täyttää nippa nappa hirvilaillisen määritelmän, mutta porukka roikkuu siinä, kuin täi tervassa.
Kyllä markkinoilla on paljon parempiakin vaihtoehtoja.
Mutta tottakai jokainen...haluaa sen omansa. Oli se sitten mikä hyvänsä?

[Metsäarska]

Pitää muistaa käytännössä jo mustaruutikaudella huomattu tosiasia, että kun luodin halkaisija alkaa olla yli 10 mm, niin laajenemista ei tarvita isompaankaan otukseen osuttaessa. Samoin em kokoluokan kuulan paino on jo automaatisesti niin suuri, että pienilläkin nopeuksilla osuma on tappava. Verrataanpa "Wanhan hyvän ajan Villin Lännen Coltin" 11,5 mm lyijyklönttiä mikä nopeudella pari sataa m/s toi lopullisen rauhan monen kiistan päätteeksi. Ja winchesterin kiväärillä ammuttuna se oli sen aikainen oiva metsästyspaukku puhumattakaan vaikkapa nykyisen 45-70 edeltäjästä Sharpsin puhvelipyssystä, millä osumanopeus pisimmillä biisonien kaatoetäisyyksillä oli 200-300 m/s luokkaa ja miljoonapäiset laumat kaatuivat.

[piki]

[piki]

Lisänä edelliseen, että onhan ne Biisonit kaatuneet. Mutta mikähän on mahtanu olla ns. pakolaukan pituus? Sitä ei varmaan sillon paljoa ole pähkäilty. Ammuttu on aina, kun on ollu tilaisuus olipa tulos sitten mikä hyvänsä. Kuoleehan se aikanaan ainakin veren vuotoon, jos ei muuten.

[338 Lapua Magnum]

Hyvin ja hallitusti laajeneva 30cal luoti on varmasti parempi HIRVELLE kuin 45cal laajenematon.

Toisaalta jos eläin alkaa muistuttaa Norsua on parempi laskea läpäisyn kuin laajenemisen varaan ja silloin 30cal aseet saa unohtaa.

[äRPee]

[VKK]

Valitettavasti totuus on kuitenkin tämä: Se mikä tapaa, aiheutuu terminaaliballistisesti kahdesta asiasta:

Luodin nopeus=suhteuttuna kohteen nopeuteen. Jos hirvi juoksee sivuttain, tämä on= V0.

Yli ~850 osumanopeudella (kohteeseen) saadaan aikaan "shokkivaikutus", johon esim .223 perustuu. Liha "vetää" itsensä kasaan. ((luodin mukana))

Yli 6mm vaikuttaa jo haavakanavan koko((terminaaliballistiikka 6.5mm tai muilla hajoavilla tai poikitttain kääntyvillä luodeilla))

[iiroS]

Edellisessä on totta, mutta onneksemme seisoskelemme passissa, emme poterossa. Hirveen tai muuhun riistaan ei tarvitse käyttää samoja metodeja kuin vihulaiseen. Kokovaipalla koiville surautettu mosuri sitoo loppuryhmänsä kantopuuhiin, mikä on raakasti ajateltuna se, mihin pyritäänkin. Metsästyspuolella toimitaan kuitenkin hieman toisin mielestäni.

[retvetti]

[Tursas]