.222 Lintuluodikko

[jussijänismies]

[-AK-]

[risen]

[kampsa]

onnistumisen tunne tulee nimenomaan kun vaikeasta tilanteesta
lykästää,,

annetaanhan siinä teerelläkin paremmat mahkut selvitä kun kaukaa
ammutaan, kun hutilaukauksen mahdollisuus on isompi.
yleensä puhdas pummi jos ei käy,,
välillä tarttee kokeilla mihin ase/ampuja pystyy,,
tuuri ei enää riitä +400m etäisyyksille,,toisin kuin 100-200m
matkoille,,jossa menestyy melkein kuka vaan kunhan
kohdistus on kohdallaan ja jotenkin hermo pitää,,?!

väitän että 98% haavikoista tulee lähitilanteista, kun +300m
etäisyyksille ampujia porukasta loput 2%,,,
haulikolla on jo eri tilanne sitten,,,

normi lintukivääri voi olla tarkka siinä missä erikois asekin,,
kun se on hyvä laatuinen!
erot tulee esiin lähinnä kun aletaan ampuun +3laakin kasoja,
ja kun piippu lämpeää,,
kuitenkin eniten ratkaisee kaliberi yhdessä käytetyn luodin kanssa, ja
kuin hyvin ne pelaa yksiin piipun kanssa,,
ja lopulta kuitenkin kaikki riippuu peräntakaa,,?

tähän sopiva sanonta,,
"toiset tekee mitä osaa,,toiset mitä haluaa",,,

[risen]

Noi sun prosentit haavakoista on mielestäni juuri toisinpäin.
Epäilen normikiväärin tarkkuuttaa lähes puoleen kilometriin.
Kiinnostaisi tietää tarkempia tietoja sun kalustostasi, lähinnä aseesta jolla ammut varmoja riistalaukauksia 500metrin pintaan.
Millä perusteella sitten on suurempi todennäköisyys ampua kokonaan ohi 500metriin kuin esim. 100metriin? Kenties jo se oma uskokin osumiseen vaikuttaa?

[kampsa]

jos olisit himppasen perehtynyt ulkoballistiikkaan ja sitä myötä
luodin lentoon, niin pitäisi tietää mihin väitteeni haavakoista
perustuu?
tutkippa asiaa,, ja tuumaa sitten uudestaan,,?

[risen]

Sen verran olen perehtynyt, että edelleenkään en ilman kunnon perusteita väitettäsi niele.
Vieläkin kiinnostaisi tarkemmat tiedot kalustostasi.

[kampsa]

jaa kalusto?

valmet sniper:in lukkolaitteisiin pesitetty kriegerin "9.5"
nousun piippu 7mm wsm kaliberissa.
kiikarina meoptan artemis 3000 4-16x44
patruunat oma latausta winsun ja norman hylsyihin
lapuan 11gr B446 lock base luodilla jota vauhdittaa
N560 ruuti 925M/S nopeuteen +17´c kelissä.
varustettu bipodilla ja ase utran S5 vaimentimella.
tukki tehty itse lentokone vanerista.
painoa 7kg

ase rakennettu 2004
voitettu simo häyhä tarkka ampuja kilpailun harrastaja sarja
suvereenisti 05. etäisyydet vaihteli 200-1100m.
lapua sniper 06 7sija muistaakseni,etäisyydet vaihteli 100-900m,(parikisa)
finn sniper 07 10sija(parikisa),ammuin kisan ainoat täydet pojot pitkän matkan tehtävässä, jossa etäisyydet vaihteli 400-900m.
vaasan tarkka ampuja kisa 3sija (parikisa)
ampuma osuus piti sisällään 20-150m matkoille erilaisia tehtäviä.

kaverin 6.5x284 on tehty ihan tikka popularin rautoihin vaihtamalla
vain piippu ja pesitys eri patruunalle.
kertokoon kaveri ite lisää jos haluaa,,?

aseissa ei ole mitään erikoista sinällään,,normi raudat ja meoptaa
saa kuka haluaa,,
kaikki kamat on kenen vain saatavissa jos haluaa,,
samanlaisia en kuitenkaan suosita kenellekään ellet viitti perehtyä
mihinkään enempää kuin ostamalla askin sakon rangea ja kohdistamalla sille kerran syksyssä aseen 150 metriin,,?

tosiasia on ettei 222:lla tee oikein mitään +250m matkoille.
siitä huolehtii kevyt ja ballistilta ominaisuuksiltaan heikko luoti.
eli "ei mopolla mahottomia",,
6.5x55 on erinomainen kaliberi, joka tappaa hyvin eikä riko, ja jota saa kaupasta valmiina aseina,
ja patruunaa saa valmista jos ei ite halua ladata,,
aseet ei ole kalliita ja kaliberi hyvä käyntinen, ja ballistiikka
sopivin luodein ja latauksin pelittää 1000m etäisyyksille saakka.
siitä saa pienellä vaivalla ja pikkasen perusjuttuja selvittelemällä
erinomaisen lintuaseen jolla pärjää missä vaan.

piisaisko tää toistaseksi??

[jussijänismies]

Niin, vaikka kolme sivua kerrot juttua niin ei se mitään minun silmissä muuta. 7 kiloa painoa, no huh

Minun kriteerit hyvästä lintuaseesta on seuraavat: (lainaus aiemmasta viestistäni)Kevyt kantaa, tarkka, mielyttävä ampua, vähäinen lihahävikki(verrokkina löytyy 30-06, 308, 243) ja vielä hyvä sorto, niin ja minulle riittää että nämä kriteerit täyttyy tuonne reiluun 200metriin.
Mainittakoon vielä että, vaikka minulla olisi minkälainen ilmatorjuntasinko tahansa, pyrin lähestymään lintua mahdollisimman lähelle. Ammun vain tappaakseen, en sillä että voin foorumeilla kehua ampuneeni 500 metriin Ja sitä tosiasiaa ei voi kiistää, että matkan kasvaessa, huonon osuman todennäköisyys kasvaa, oli pyssy tai ampuja mikä/kuka tahansa!

Asia erikseen on radalla puhkoa pahvia, siellä voi kokeilla vaikka 10kilometriin jos rahkeet ja vehkeet riittää..

Montako teertä kampsa on tiputtanut yli 400 metriin? Montako epäonnistunutta yritystä?
_________________
Jussa

[Ta'em]

Itsellä on 5.7 Sako Target ja oikein tyytyväinen olen ollut. pudotuksia on ollut 50m-200m ja yksikään lintu ei ole mennyt piloille tai hävinnyt. Ja lähellekin olen ampunut nopeilla panoksilla ja aivan nätti ulos tulo reikäkin on ollut. Et kyllä pystyy ihan suosittelee 5.7.. Toisena aseena olen käyttänyt 308 CZ ja sekin on linnut tuonut reppuun, kuitenkin 222. on jotenkin miellyttävämpi ampua.

[citymies]

No, jos haluaisi 222:n verrattuna hieman suorempaa lentorataa varsinkin itse ladattuna, niin valinta voisi tänä päivänä olla .223. Tekee kaiken mitä 222:kin, vähän paremmin vain.

Pari seikkaa jotka kauko-ampujan uraa suunnittelevien tulisi ottaa huomioon.

Yleensä ottaen kuollutkin elukka on sitä helpompi löytää, mitä lähempänä on ampuessaan. Kaksisataakin metriä tuntuu riittävän siihen että lintua hakee joskus väärän puun alta.

Hyvin tappava osuma-alue teeressä ei ole kovin iso maali. Mitä kauempaa ammutaan, sitä helpommin osuu muualle kuin maaliin.

[eero]

jos tuota 7kilon asetta päivän kiskoo mettässä niin huh,huh,voi jo tuo ampuminen käydä voimille.

[MtJ]

Intin tak85 painaa 9 kiloa ja sitä jaksaa hyvin kantaa päivän puskassa. Ampumisestakin tulee vielä sen jälkeen jotain. Ei tosin mitään täydellisyyden ylistystä, mutta hyvin sillä osuu. nimim. tak85:sta kanniskellut.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa?

[kpiispa]

Mitenkä on kampsa etäisyydenmittaus ampumatilanteessa tehty, laserilla vai ennalta tunnetut etäisyydet? Vaikka olisi tuollaisetkin vehkeet niin 20 metrin matkanarviointivirhe aikaansaa jo noilla matkoilla haavakon joka ei todennäköisesti löydy. Itseasiassa vielä noilla matkoilla perus 308 ei jää hirveästi jälkeen, tuulipoikkeaman pikkutuulessa muutaman sentin isompi ja lentorata aavistuksen kaarevampi. Ampumamatka ja tuulipoikkeama täytyy tietää melko tarkasti kummallakin välineistöllä muuten tulee huti tai huono osuma. 5,7 ero tuohon 7milliseen onkin sitten jo esim tuossa 20 metrin matkanarviointivirheessä mainitsemassasi 440 metrin matkalla tuplat kuten myös tuulipoikkeamassa.

Tuo tuollainen pitkään matkaan ammuskelu on vaan sitten niin metsästyksen marginaalimuoto että ei monella riitä ampumataito, matkanarviointi/tuulenarviointikyky ja into tai kyky hankkia ja rakennella siihen vaadittavia laitteita ja raahata niitä mukana metsässä. Perusjampalle 5,7 on hyvä pyssy niille järkeville matkoille mihin ilman hirveää paneutumista pitkänmatkanammuntaan voi ampuilla. Helppo ammuttava vaihtelevista asennoista ja erilaisilta äkkiä kyhätyiltä tukiratkaisuilta ,kevyt kuljetella ja sopivasti kohdistettuna 200 metriin asti ei tarvitse juuri muuta kuin ottaa ase selästä laittaa ristikko teeren kylkeen ja painaa liipaisinta.

Kivahan se on että joku tuollaistakin lajia jaksaa harrastella mutta itse ei jaksa sitä säätämistä enää ( rata-ammuntaan kymmenkunta vuotta sitten harrastaessa ampuilin lintuja myös melkoisiin matkoihin) vaan perus 5,7 kulkee nykyisin selässä. Riistaa saa kuitenkin sen verran että lyhemmiltäkin matkoilta tulee jätettyä monesti ampumatta.

[Kahka]

Teeri on sen verran typerä elukka, että sitä yleensä pääsee pystyssä avoimella kävellen n. 300 metrin päähän ennenkuin se edes viitsii nostaa päätään. Sen takia vaikuttaa lähinnä typeryydeltä lähteä niitä kauempaa ampumaan, saati että rakentaisi kalustonsa sen mukaan.

Itse pidän luodikosta linnustusaseena sen takia, että tilanne kestää usein kauan ja sen myötä adrenaliinia on veressä parhaimmillaan paljon. Sitä myöten onnistumisen seurauksena hyvänolon tunne on mahtava. Jännitystä lisää tietysti myös se, ettei voi olla varma siitä, koska lintu huomaa ja lähtee. Päälle 300 metrin voi laittaa vaikka ripaskaksi suolla ja teeri tuskin lähtee mihinkään. Olosuhteet ovat siis kuin ampumaradalla, jossa ampuminen on toki kivaa, taulu ei karkaa, mutta kuitenkin ennen pitkää tylsää. Luodikolla linnustaessa jännitys tosin kasvaa vasta sitten, kun on varma siitä, että kun pääsee ampumaan, niin osuminen on vain miehestä kiinni. Ei matkasta, ei tuulesta, ei linnusta, ei naapurin Pirkosta. Mitä lähempänä lintua, sen parempi.

Tekisi mieli verrata kiekkojen ampumiseen haulikolla vs. sorsajahtiin mutta olkoon. Kukin pyytäköön laillisella tavallaan, vaikka muiden ampumat teeret ovatkin minulta pois.
_________________