Hirven ja/tai peuran ampuminen lavalta

[Reiska]

Onko kukaan huomannut ammuttaessa hirveä tai peuraaa lavalta, että pitäisi tähdätä hiukan ylös? Aina kuulee väitettävän, että osumapiste on alhaalla verrattuna tähtäyspisteeseen kun ammutaan otusta lavalta. Jos oletetaan, että ammutaan esim. 4m:n tornista 20m:n päähän niin ainoastaan pitäisi huomioida, että ulostuloreikä on myös osuma-alueella. Luotihan laskee em. tapauksessa 20cm:ä metrille joten ulostuloreikä on hirvessä 20cm alempana kuin menoreikä (jos oletetaan hirven olevan metrin paksuinen ”konehuoneen” kohdalta). Kun matka pitenee niin kulma loivenee ja reikien korkeudet ovat silloin lähes samalla korkeudella.

Kysymys kuuluu kuitenkin, että onko osumapiste alemapana kuin tähtäyspiste? Itse olen sitä mieltä, että tähtäys- ja osumapisteellä ei ole eroa vaikka ammuttaisiinkin tornista.

[Kettu]

Näin olen sen ymmärtänyt. Korjatkaa viisaammat, jos olen ymmärtänyt perusperiaatteen ihan väärin (semanttiset puolet tulevat varmasti saamaan käsittelyä ainakin rekisteröitymättömien puolelta ): Lavalta on hirveen pidempi matka kuin jos seisoit hirven kanssa samassa tasossa. Lavalta ammuttu luoti käyttäytyy kuitenkin ballistisesti niin, kuin se olisi ammuttu samasta tasosta hirven kanssa. Tiedä sitten mitä tällainen tuollaisilla matkoilla ja korkeuseroilla meinaisi tähtäyspisteeseen. Ballistiikkaohjelmat kai osaavat laskea näitä ampumakulmien muutoksia? Vuoristossa metsästävät joutuvat ottamaan tämän kyllä varmasti huomioon.

[Vieras]

[Kettu]

[ar]

Eikai sillä oo juuri merkitystä vaikka ulostuloreikä on 20 cm alempana, kaatu se elukka kun oikeaan paikkaan tärräytät

Vaan se että mitä lähempänä hirvi on ja ammut vaikkapa tornista 50 m päästä niin silloinhan se kulma on korkeammalla ammuttaessa eli suomeksi ku ammut hirveä niin se ampuma reikä on ylempänä ku ulostuloreikä

[Kettu]

Osumapisteen ja tähtäyspisteen välisistä suhteista kai tässä lähinnä oli kysymys. Mutta voihan tätä asiaa niin monella tavalla lähestyä, kuten koiranpaskaakin Eli mietitäänpäs tätä sisäänmenoreiän ja ulostuloreiän välistä herkkää suhdetta ja liioitellaanpa nyt kunnolla, niin menee tajuttavaksi (tai tajuttomaksi ): Jos ammutaan 500 metrin korkeudelta tornin juurella oleilevaa hirveä, niin alkaa olla propleemeja sen osuma-alueenkin kanssa. On meinaan ammuttava lapojen väliin ja tulee läpi sieltä etujalkojen välistä. Heh. Kaikkeen sitä meikäläinenkin sotkeutuu. Jätän tämän tähän. Saatte uskoa.

[miksa]

Kettuhan se muotoili jo asian oikein. 20 metrin matkalta ei ampumakulmalla ole luodin osumapisteeseen sanottavaa merkitystä, mutta esim. 200 metrin matkalta tuo kulma alkaa jo tuntua.
Kulmassa ammuttaessa tämän "luonnonvakion", jota myös gravitaatioksi kutsutaan, vaikutussuunta on eri luodin lentosuuntan nähden, jolloin gravitaatiovoima vaikuttaa osittain luodin nopeutta hidastavasti tai kiihdyttävästi.
Käytännössä ilmanvastus voittaa kiihdyttävän voiman, joten luoti hidastuu aina, kulmasta riippumatta normaaleilla luodin nopeuksilla. Lentorataan nähden kohtisuora painovoiman komponentti on tällöin pienempi, ja luodin putoama siten myös.
Kulmat jää tornista ampuessa niin pieniksi etäisyyksillä, joissa luodin putoaman muutos alkaa todella vaikuttaa, ettei ilmiötä juuri tarvitse huomioida.
Asia erikseen on jyrkästi tornin juurelle ammuttaessa tarvittava korjaus.

[9.3x622]

Timo Hyytisen metsästäjän asekirjasta, löytyy tietoa ylä/alamäkeen ampumisesta.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[Museoase]

Kulmiin ja laskutoimituksiin en ryhdy mutta kymmenien peurojen ampu-
minen tornista on kyllä opettanut että herkästi menee osuma alas.
40-50 metristä kun ampuu n. kämmenen leveyden keskipisteestä ylös on
osuma yleensä hyvä eikä juoksentele pitkälle.

[Reiska]

[Elain]

Sekä alas- että ylöspäin ammuttaessa osumat menevät ylemmäksi kuin jos ammutaisiin vaakatasossa. Luodin pudotus on sama kuin jos ammutaisiin vastaavalle (ase-maali) matkalle vaakatasossa. Ammuttaessa peuraa tai hirveä normaalille matkalle (30-120m) normaalista tornista (<5m) ja suomalaisessa maastossa tällä ei ole mitään metkitystä. Vuoristossa tuolla asialla alkaa jolla jotain merkitystä, kun ampumamatka on pitkä ja kulma jyrkkä.

Esimerkiksi 5 m tornista 40 metriin ammuttaessa ero on sama kuin jos ammuttaisiin 39,6 metriin. Ja 120 metriin ero on sama kuin ammuttaisiin 119,9 metriin. Käytännössä ei siis mitään.

Tärkeintä on muistaa tuo Museoaseen sääntö kämmenen verran ylös erityisesti lyhyille matkoille, jolloin luoti lävistää eläimen jyrkässä kulmassa.

[Paavo]

Museoase kirjoitti hyvin.

Usein tornit ovat mäen laella tms paikassa joten todellinen korkeusero voi olla paljonkin suurempi. Jos torni on hyvin sijoitettu voi ampuminen tapahtua läheltäkin, jolloin kulma kasvaa ja ero suurenee.

Luodin lentoradalla ei ole paljoakaan merkitystä. Asian ymmärtämiseksi pitää hirven konehuonetta ajatella putkeksi johon ammutaan sivulta. Kun ammutaan samalta tasolta keskelle putkea menee luoti keskipisteen lävitse. Jos luoti tulee 45 asteen kulmassa putken tasoon nähden, se ei enää kuljekkaan keskipisteen lävitse, vaan tulee melkein putken alaosasta ulos.

Kyllä tälläinenkin osuma kaataa hirven, mutta jos tulee pieni virhe ja laukaus jää kämmenen leveyden alas, voi seurauksena olla haavakko.

Tässä on se poinntti miksi tornista pitää ampua ylä voittoinen osuma.