Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Berkele Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Hei 2006 Viestejä: 2251 Paikkakunta: Oulu
|
Lähetetty: 11.02.2008 16:12 Viestin aihe: |
|
|
Browning1886 kirjoitti: | Teräksien lämpökäsittely ei ole ihan noin mustavalkoista hommaa että katsotaan paperilta jotain noin arvoja, mittaillaan pintakovuuksia ja sitten raudat uuniin.
Veljeltä kun tätä asiaa kyselin niin hänen ehdoton mielipiteensä oli että vanhoja aseen osia ei auta mennä nitraamaan koska ei tiedetä materiaalista mitä se on ja kuinka se käyttäytyy nitrauksen jälkeen.
Nämä ovat ammattimiehen kommentteja eikä mitään kyläsepän olettamuksia ja mututuntumia. |
Kävin tänään meidän osaston materiaalitekniikan professorin juttusilla kyselemässä hieman käsiteltyä aihetta. Hänen mukaansa arvioni korkeintaan 20% lujuuden alenemisesta oli oikea. Joskin tarkat materiaalitiedot pitäisi olla, jotta voitaisiin arvioida tarkemmin muutoksia. Myöskin esittämäni metodi lujuuden muutosten mittauksesta vickers-kovuuden avulla ennen ja jälkeen typetyksen olisi täysin luotettava. Jos esim lukossa havaittaisiin liian suuri pehmeneminen nitrauksen jälkeen, olisi lukon saaminen alkuperäiseen kovuuteen hieman hankalaa suorittaa (ei kuitenkaan mahdotonta). Täysin tuntemattoman teräksen nitrauksessa kannattaa kuitenkin valmistautua osan pilaantumiseen.
Ei se lämpökäsittely ole myöskään mitään salatiedettä tai arpapeliä, vaan erittäin laajasti tutkittua tiedettä. Pitää laittaa sakolle sähköpostia jos vaikka saisi tiedot heidän käyttämistä materiaaleista ja lämpökäsittelyistä. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
vphook Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Jou 2004 Viestejä: 111
|
Lähetetty: 19.03.2008 21:49 Viestin aihe: |
|
|
Mulla on raudat Heleniuksen pajalla odottamassa mustanitraukseen lähtöä. Jos joku muu on kiinnostunut niin pääsisi mielellään samaan lähetykseen mukaan. Sillä pinnoituspajalla on aika iso pienlaskutuslisä, koska uunit on suunniteltu paria aseenosaa suuremmille erille. Eli jos kiinnostaa niin raudat Heleniukselle, eikä tarvii maksaa pienlaskutuslisää yksin. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Sepe_susi
Liittynyt: 26 Maa 2008 Viestejä: 3
|
Lähetetty: 27.03.2008 17:21 Viestin aihe: |
|
|
Mustaus ei tartu esim ruosteen tai vanhan niklaus pinnan läpi, eli kohdat joissa on huomattavissa ruostetta, tai jotain muuta edellistä pinnoitetta kannattaa hioa tasaiseksi
Mustaus on hiotun metallipinnan happokäsittely, jonka laatu riippuu hionnan tasaisuudesta. Jos piippujen hioma pinta on esim, lasikuulapuhalluksen jäljiltä on mustauksen pinta matta, jos piiput ovat tasaisesti ja huolella hiotut on mustauksen pinta kiiltävä ja mustan hohtava. Mustaus ei peitä mitään piipussa olevia lommoja eikä muita epätasaisuuksia, ja jos metallin hiontakaan ei ole yhdensuuntainen niin tämäkin on huomattavissa mustauksen laadussa. Piippujen hiontaa ei kannata suorittaa käsin, koska lopullinen jälki ei todennäköisesti tule olemaan odotuksia vastaava. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
GRinda Kanta-asiakas
Liittynyt: 31 Maa 2004 Viestejä: 122 Paikkakunta: Kymenlaakso
|
Lähetetty: 31.03.2008 13:13 Viestin aihe: |
|
|
IR kirjoitti: | Yep, eli nyt kun on aseprojekti meneillään. Niin ajattelin että onkos sinistyksen lisäksi muita pinnankäsittelyvaihtoehtoja? |
Sepe_susi kirjoitti: | Mustaus ei tartu esim ruosteen tai vanhan niklaus pinnan läpi, eli kohdat joissa on huomattavissa ruostetta, tai jotain muuta edellistä pinnoitetta kannattaa hioa tasaiseksi
Mustaus on hiotun metallipinnan happokäsittely, jonka laatu riippuu hionnan tasaisuudesta. Jos piippujen hioma pinta on esim, lasikuulapuhalluksen jäljiltä on mustauksen pinta matta, jos piiput ovat tasaisesti ja huolella hiotut on mustauksen pinta kiiltävä ja mustan hohtava. Mustaus ei peitä mitään piipussa olevia lommoja eikä muita epätasaisuuksia, ja jos metallin hiontakaan ei ole yhdensuuntainen niin tämäkin on huomattavissa mustauksen laadussa. Piippujen hiontaa ei kannata suorittaa käsin, koska lopullinen jälki ei todennäköisesti tule olemaan odotuksia vastaava. |
Useimmat aseet siis mustataan nykyään. Sinistys on nykyään käsittääkseni harvinainen menetelmä, jota taitaa olla lähinnä joissain "paremmissa" aseissa enää.
Olikos noista nitrauksen pohjatöiden suuruudesta ja niiden vaikutuksesta pinnanlaatuun millaisia kokemuksia. Igorrock totesi ainakin, ettei olisi niin suurta merkitystä eli mattapinta niin ei tartte olla peili? |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Sepe_susi
Liittynyt: 26 Maa 2008 Viestejä: 3
|
Lähetetty: 01.04.2008 15:11 Viestin aihe: |
|
|
Nykyään "oikeastaan kaikki" metsästys aseet ja suuri osa muistakin harrastuskäytöön tarkoitetuista aseista pinnoitetaan mustaamalla (ellei pintaa haluta metallin väriseksi). Sinistyksestä ja sen käytöstä olen saanut sellaisen kuvan että, tätä menetelmää käytetään vain harvoissa aseissa, esim jostain erikoisemmasta valu/työkalu teräksestä valmistetuissa revolvereissa.
Nitrauksen pohjatyöt: jos haluaa, kiiltävän ja sileän nitraus pinnan, on oltava oikeanlaiset työkalut hiomiseen, hionnan on oltava tasainen ja kauttaaltaan yhden suuntainen. Nitraus on happo käsittely joka ei lisää materiaalia teräksen pintaan, eikä syö nitrattavaa pohja ainetta, eikä näin ollen poista kolhuja tai muita epätasaisuuden jälkiä metallin pinnasta. Nopea vaihtoehto pohjatöiden helpottamiseen on esim hiekkapuhallus, mutta hiekkapuhallettu pinta on rosoinen ja mustauksen jälkeen pinnasta tulee mattamainen, joka ei kaikkia aseen rakentajia miellytä.
Itselläni on tällähetkellä vanha Belgialainen haulikko työn alla, johon tulee kauttaaltaan mustattu pinta. Ennen nitrausta hion osat, pylväsporakonetta ja kuhunkin tilanteeseen sopivaa laikkaa apuna käyttäen, tavoittena on saada kiiltävä mustattu pinta ja hyvään suuntaan ollaan menossa  |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 01.04.2008 15:52 Viestin aihe: |
|
|
Oheinen lainaus BODYCOTEn sivuilta kertoo mistä mustanitrauksessa on kysymys.
BLACKNITE ® - mustanitraus
Määritelmä:
Menetelmä, jossa hiili- tai kaasutypetettyihin kappaleisiin aikaansaadaan erittäin ohut, mutta tiivis oksidikerros hapettavassa kaasuatmosfäärissä.
Soveltuvuus:
Hiili- tai kaasutypetetyt kappaleet kun halutaan typetyksen muiden hyvien ominaisuuksien lisäksi tummansininen tai musta pinta, jolla on erinomainen korroosionkestävyys ja mahdollisimman pieni kitka voideltuna. Esim. jousituksen suojaputket, autojen nokka-akselit, laakerin holkit, niveltapit, erilaiset traktorin osat jne....
Suoritus:
Hiili- tai kaasutypetys sekä lyhytaikainen hapetus kaasuatmosfäärissä lämpötilassa 400 - 550°C , jonka jälkeen tehostettu jäähdytys uunissa.
Lopputulos:
Typetetyn teräksen pintaan on muodostunut kulutusta ja korroosiota kestävä ohut oksidipinta, jolla on hyvät voiteluominaisuudet. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
mettiläinen Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2007 Viestejä: 142
|
Lähetetty: 30.11.2009 14:28 Viestin aihe: |
|
|
Hirvestyskausi alkaa olla osaltani ohi ja sakon raudoille pitäisi tehdä jotain, sinistys kulunut paikoin pois. Miten on uskaltaako Sakon L61:n mustanitrata, piippu+kehys? lähinnä ajattelin kehyksen paineen kestoa. Kaverilla olisi samanlaiset suunnitelmat Mauser 98:n suhteen. Molemmat ovat käyttöaseina ja varsinkin tuo kaverin Mauseri saa metsää todella paljon. Ja kokemukset yleensä noista nitratuista aseista kiinnostaa. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Maisteri Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Hel 2005 Viestejä: 2208
|
Lähetetty: 30.11.2009 17:51 Viestin aihe: |
|
|
Mustanitrauksesta en mitään tiedä, mutta veikkaisin..
Piipun voi varmaan nitrata, kunhan ensin repii rautatähtäimet pois, muistaakseni L61R:ssä tähtäimet ovat tinalla ja ruuveilla.
Jossain yhteydessä luki että Mustanitrauksessa ei saa olla tinaa missään, tinahan ottaa jalat aleen jo paljon ennen tuota vaadittavaa 450C, saattaa jopa pilata koko nitrattavan erän. Oman aseen lukkorunkoa en nitraisi, rupeaa tuo 450-550 olemaan sen verran aktioiden päästölämpöjä lähellä että saattaa kiteet ja hilat metallissa mennä sekaisin.
Toisen suuren rajariidan aikaista K98:a en lähtisi nitrailemaan, ko. mallin teräslaadut lienevät sen verran moninaisia ja laatuisia ettei niistä tiedä kukaani. Nitratun Mauserin koeampujalla on ainakin syytä olla vahva Darvin Award's -vakuutus (D.I.Y accident insurance)
Haulikoille ko. käsittelly ei soveltune lainkaan, juotosten ja lukkorungon lämpökäsittelyn takia. Mahtavatko uusimmat beretat olla laser hitsattuja, ehkä niille.. ehkä ei.
Metallurgit valaiskoon lisää, luin vain lyhyenä sivuaineena.. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 30.11.2009 23:42 Viestin aihe: |
|
|
Mausereista sen verran että ainakin Saksassa tehdyt on kovetettu heti alunperin nitraamalla ne syanidikylvyssä. Eli aktio on tehty sitkeästä teräksestä joka sittemmin on pinnasta typetetty ja karkaistu. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Tikka m17 Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 311
|
Lähetetty: 01.12.2009 11:05 Viestin aihe: |
|
|
igorrock kirjoitti: | Mausereista sen verran että ainakin Saksassa tehdyt on kovetettu heti alunperin nitraamalla ne syanidikylvyssä. |
Ei pidä paikkaansa. Syanidikylpy on yksi hiiletyskarkaisun menetelmistä. Typetys taas suoritetaan hehkuttamalla kappaletta kaasussa.
Mustanitraus eroaa tavallisesta nitrauksesta siten, että hehkutetut kappaleet sammutetaan lopuksi hapella, jolloin kappaleen pintaan muodostuu ohut oksidikerros. Nitaruksessa saavutetun kovan pinnan syvyys riippuu aina materiaalista ja hehkutusajoista.
Nitrauksessa käytettävät lämpötilat ovat niin korkeita, että EN SUOSITTELE sitä kenellekään, joka ei OIKEASTI tiedä mitä on tekemässä. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Maisteri Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Hel 2005 Viestejä: 2208
|
Lähetetty: 01.12.2009 11:41 Viestin aihe: |
|
|
Näinhän ne taitaa olla, mm. Kuhnhausen kirjassaan painottaa tuota uudelleen typetystä varsinkin jos syöttöramppeja tms. om muokattu. Mutta muistelisin myös, että samaisessa oopuksessa oli maininta vähintäänkin kirjavista teräslaaduista ja käsittelyistä. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Tikka m17 Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 311
|
Lähetetty: 01.12.2009 13:20 Viestin aihe: |
|
|
Tarkennan omaa vastaustani vielä sen verran, että on suorastaan edesvastuutonta suositella mustanitrausta aseen paineenalaisten osien lämpökäsittelyksi, jos materiaalia ja sen aikaisempia lämpökäsittelyjä ei tunneta. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 01.12.2009 15:49 Viestin aihe: |
|
|
Aivan, allekirjoittaneella meni (taas kerran ) "puurot ja vellit" sekaisin.
Mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa että vanhojen Mausereitten rakentajat, varsinkin U.S.A:ssa, hyvin usein teettävät aktioon rakenteluvaihees lopussa uuden lämpökäsittelyn.
Ja sen tiedän että po. mustanitrausta on tehty aseisiin meillä täällä Suomessakin ja myös Ruotsissa. Minkäänlaisista ongelmista ei ole kuulunut mainintoja kummastakaan maasta.
Olen moneen kertaan korostanut että kannattaa ennakkoon olla yhteydessä esim. BODYCOTEen joka tekee po. käsittelyjä. Heiltä varmasti löytyy asiaan tarvittava ammattitaito. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
Tikka m17 Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 311
|
Lähetetty: 01.12.2009 17:29 Viestin aihe: |
|
|
Muun muassa Pirkan Aseen valmistamissa aseissa käytetään nitrattuja lukonkehyksiä, mutta valmistaja tuntee materiaalin alusta loppuun asti ja sille vaadittavan nitraussyvyyden, jotta valmis tuote täyttää sille asetetut vaatimukset lujuuden suhteen. Myös Bodycote tarvitsee nämä tiedot, jotta haluttu lopputulos saavutetaan.
En siis edelleenkään suosittele nitrausta, mikäli materiaali ja alkuperäinen lämpökäsittely eivät ole tiedossa. |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
IT
Liittynyt: 27 Hel 2009 Viestejä: 4
|
Lähetetty: 01.12.2009 19:51 Viestin aihe: |
|
|
Eli kerran vielä, löytyyko foorumilta tietäjiä aiheesta:
Piipun voi nitrata, aiheuttaako esim. rihloihin tarttunut luodin vaippa-aine ongelmia? vrt käytetty piippu.
Onnistuuko nitraus ruostumattomaan materiaaliin = Lothar Walther
stainles barrel?
Entäpä esim 12.9 vahvuinen pultti = materiaali minulle tuntematon, mutta
varmasti selvitettävissä.
Ja tiedän ko. käsittelyjä tekevästä firmasta löytynee paras tieto, ajattelin kuitenkin ensin kysellä täällä foorumilla.
Olisiko kellään kiinnostusta laittaa osia kimpassa nitrattavaksi, jotta saataisiin kuluut järkeviksi? |
|
Takaisin alkuun |
|
 |
|