Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
jurmo Vakituinen kirjoittaja
Liittynyt: 20 Kes 2008 Viestejä: 71 Paikkakunta: Etelänvetelä
|
Lähetetty: 20.12.2008 18:52 Viestin aihe: Tikka m65 petaus? |
|
|
Mikä olisi paras tapa pedata. pilaripetaus??? |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
VKK Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Tou 2004 Viestejä: 3306 Paikkakunta: "Mauser-maa"
|
Lähetetty: 20.12.2008 19:20 Viestin aihe: |
|
|
Ei, vaan normaali massapetaus niin, ettei rekyylivastin kanna pohjastaan tukkiin. Eli pari-kolme kerrosta esim. maalasinteippiä vastimen pohjaan.. _________________ "I believe in ammunition" -Bob Leckie |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
ioni Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2008 Viestejä: 7663 Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 20.12.2008 21:51 Viestin aihe: |
|
|
Onko Tikka M65:ssä petiruuviin integroitu rekyylivaste? Miksi rekyylivaste ei saisi koskettaa tukkiin? (nimim. kohta Howaan oman tukin petaava) |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Jartsu Banned
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 30047 Paikkakunta: keski pohjanmaa
|
Lähetetty: 21.12.2008 14:43 Viestin aihe: |
|
|
VKK kirjoitti: | Ei, vaan normaali massapetaus niin, ettei rekyylivastin kanna pohjastaan tukkiin. Eli pari-kolme kerrosta esim. maalasinteippiä vastimen pohjaan.. |
Niin miksei saisi rekyyli palikkaa massata puihin.(olenko pilannut huippukäynnin tuhannesti.)(paranisko käynti sadasosa millin vielä) |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Elan Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Jou 2004 Viestejä: 9181
|
Lähetetty: 21.12.2008 17:41 Viestin aihe: |
|
|
Jartsu kirjoitti: | VKK kirjoitti: | Ei, vaan normaali massapetaus niin, ettei rekyylivastin kanna pohjastaan tukkiin. Eli pari-kolme kerrosta esim. maalasinteippiä vastimen pohjaan.. |
Niin miksei saisi rekyyli palikkaa massata puihin.(olenko pilannut huippukäynnin tuhannesti.)(paranisko käynti sadasosa millin vielä) |
Se vastakappale massataan puihin, mutta rekyylivastin ei saisi pohjata kiristettaessa. Kaytannossa sita ei ainakaan M55 mitoilla voi edes niin tehda vaan vastin ei kaytannossa pohjaa koskaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
ioni Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2008 Viestejä: 7663 Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 21.12.2008 18:40 Viestin aihe: |
|
|
Siis väännetäänpä rautalangasta. Vähän ooteetä kai kun kirjoitan eri aseesta mutta silti. Pedattaessa kuvassa vihreällä viivoitettu osa tulee massaan kiinni mutta punaisella viivoitettu osa teipataan jäämään petauksen jälkeen irti massasta? Saisinko tälle perustelut, kiitos?
![](http://img152.imageshack.us/img152/8991/rekyyligf2.jpg) |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 21.12.2008 18:56 Viestin aihe: |
|
|
Mielenkiintoista, mitenkäs tämä toimii m98 Mauserin kanssa ? Siinä kun rekyylivastimen pohja ja makasiinin etureijän kaulus käytännössä aina ottavat kiinni toisiinsa. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Sämpy Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 6407 Paikkakunta: Uleåborg
|
Lähetetty: 21.12.2008 19:32 Viestin aihe: |
|
|
Itse teippaan tuon punaiseksi viivoitetun vastimen pohjan. Lisäksi teippaan vastimen etupinnan ja sivupinnat. Etu- ja sivupintojen teippaamisella on ainakin siinä vaiheessa merkitystä kun massattuja rautoja ruvetaan ottamaan pois, koneistetussa rekyylinvastimessa ei ole päästökulmia, joten mikäli sitä ei teipata, voi poisotto olla vaikeaa. Rekyylinvastimen pohjan teippaan siksi, että näin voi varmistua siitä, että vaikka tukkipuu antaakin ajanmittaan periksi, varsinkin jos petausmassaa on ohuesti, niin pultin kiristäminen oikeasti kiristää rautoja eikä raudat jää kiikkumaan rekyylinvastimen nokkaan. Juurtajaksain pedattuna, tämä eikä varmaankaan ole tarpeellista.
Vanhoissa tikoissa on tukissa se erillinen rauta rekyylinvastimen kohdalla. Sen tarkoitus lienee ensisijaisesti vahvistaa tukkia, ettei se halkea rekyylissä. Se on työstetty niin, ettei vastin pysty siihen pohjaamaan. Olen pedannut sen niin, että laitan rekyylinvastimen etupintaan teippiä, tökkään sen U-raudan rekyylinvastimeen kiinni niin että laidat vastaa lukonkehykseen ja täytän sivut muovailuvahalla ettei massa mene sinne väliin. U-rauta on massauksen jälkeen "yhtä puuta" massan kanssa. _________________ "Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina" |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
ioni Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2008 Viestejä: 7663 Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 21.12.2008 19:48 Viestin aihe: |
|
|
Kiitos selvennyksestä. Jokin hämärä aavistus tuosta "aikojen saatossa jne" -tekijästä minulla olikin. Ajattelin kyllä käyttää 3-5 mm massavahvuutta ja pallojyrsimellä puuhun dremelöityjä madonreikiä tuossa kohtaa, mutta eipä tuosta vastimen kellumaan jättämisestä mitään haittaakaan liene. Sama kai tuo on tehdä. Saatanpa lisäksi jyrsäistä tuohon vihreällä viivoitetun alle pultinpätkän poikittain massan kanssa vahvistamaan tukkia. Howa 1500 peukalonreikätukissa näyttää ainakin joissakin malleissa noita epoksilla kiinnitettyjä pultteja olevan. Varaa veneeseen, nääs. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Elan Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Jou 2004 Viestejä: 9181
|
Lähetetty: 22.12.2008 03:43 Viestin aihe: |
|
|
Sämpy kirjoitti: |
Vanhoissa tikoissa on tukissa se erillinen rauta rekyylinvastimen kohdalla. Sen tarkoitus lienee ensisijaisesti vahvistaa tukkia, ettei se halkea rekyylissä. Se on työstetty niin, ettei vastin pysty siihen pohjaamaan. Olen pedannut sen niin, että laitan rekyylinvastimen etupintaan teippiä, tökkään sen U-raudan rekyylinvastimeen kiinni niin että laidat vastaa lukonkehykseen ja täytän sivut muovailuvahalla ettei massa mene sinne väliin. U-rauta on massauksen jälkeen "yhtä puuta" massan kanssa. |
Juuri noin minunkin M55 on pedattu. Idea on tietysti se, että kiristettäessä kiinnityspulttia saadaan oikeanlainen kiinntysvoima aikaiseksi. Jos rekyylivastin pohjaa massaan, niin pultti kiristää vain vastinta massaa vasten. Pilaripetauksessa noin kuuluisi ollakin, mutta tässä ei petausta ole sillä tavalla rakennettu.
Minulla on lisäksi pedattu kehyksen etupuolelle piipun alustaa noin 4 cm matkalle. Ase on raskaspiippuinen Sporter. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Jartsu Banned
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 30047 Paikkakunta: keski pohjanmaa
|
Lähetetty: 22.12.2008 04:46 Viestin aihe: |
|
|
Eipä sitä piippua ole pakko pedata.(eikä palikan käyttö pakkoakaan ole koko petauksessa)
Minunkin huippu käyntiset ei ole pedattu piipusta. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Wikke Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004 Viestejä: 9565
|
Lähetetty: 22.12.2008 08:43 Viestin aihe: |
|
|
ioni kirjoitti: | Kiitos selvennyksestä. Saatanpa lisäksi jyrsäistä tuohon vihreällä viivoitetun alle pultinpätkän poikittain massan kanssa vahvistamaan tukkia. Howa 1500 peukalonreikätukissa näyttää ainakin joissakin malleissa noita epoksilla kiinnitettyjä pultteja olevan. Varaa veneeseen, nääs. |
Ihan pähkäilynä vain: mites jos tukki elää petausmassan alla, mutta pultti/pultit ei? Periaatteessahan petauksen halkeamiselle ja kupruilulle on suurempi mahdollisuus jos sen ja tukin väliin laitetaan jotain. Tai massan sisään, jotain joka elää esmes lämpötilojen muutoksesta erillailla kuin itse massa. Jos massan sisään laittaa jotain, kannattanee ainakin kairata puuta kunnolla siltä kohtiin mihin pultin aikoo tuikkasta, että massaa on vähän vahvemminkin kuin milli pari puoleensa. Tämä vain siis pähkäilyä... ![Confused](images/smiles/icon_confused.gif) |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Elan Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Jou 2004 Viestejä: 9181
|
Lähetetty: 22.12.2008 11:07 Viestin aihe: |
|
|
Jartsu kirjoitti: | Eipä sitä piippua ole pakko pedata.(eikä palikan käyttö pakkoakaan ole koko petauksessa)
Minunkin huippu käyntiset ei ole pedattu piipusta. |
Tässä piipun petauksessa on kaksi koulukuntaa ja molemmat tulevat uskossaan autuaiksi. Joku guru (taisi olla Lauronen) minullekkin tuota suositteli ja nimenomaan siksi, että on raskas piippu, aito Bofors barrel steel, siis aitoa tynnyriterästä . Hyvin tuo minunkin aseeni käy ja käynti vielä parani laminaattitukin ja uuden petauksen jälkeen.
Tuo u-rautapalikka siellä tukissa helpottaa rautojen irroitusta ja massaus ei lohkeile tuosta rekyylivasteen kohdalta. Ei sillä varmaan tarkkuuteen ole mitään merkitystä, jos pataus on muuten asiallisesti tehty.
Oletko Jartsu käyttänyt liimapetausta ja mitä mieltä siitä olet? Eikös jotkut kasa-ampujat sitäkin harrasta? |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
ioni Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Tam 2008 Viestejä: 7663 Paikkakunta: Keski-Suomi / Pohjois-Pohjanmaa
|
Lähetetty: 22.12.2008 12:28 Viestin aihe: |
|
|
Wikke kirjoitti: | Ihan pähkäilynä vain: mites jos tukki elää petausmassan alla, mutta pultti/pultit ei? Periaatteessahan petauksen halkeamiselle ja kupruilulle on suurempi mahdollisuus jos sen ja tukin väliin laitetaan jotain. Tai massan sisään, jotain joka elää esmes lämpötilojen muutoksesta erillailla kuin itse massa. Jos massan sisään laittaa jotain, kannattanee ainakin kairata puuta kunnolla siltä kohtiin mihin pultin aikoo tuikkasta, että massaa on vähän vahvemminkin kuin milli pari puoleensa. Tämä vain siis pähkäilyä... ![Confused](images/smiles/icon_confused.gif) |
Asiallista pähkäilyä. Idean sain tuosta:
www.ulapland.fi/home/opiskelijat/oparviai/kuvat/layouts_illuusia.pdf
(Vähän on outo juttu. Mikä lie harjoitustyö koko artikkeli?)
Kuvan perusteella tukissa on kaksi pari-kolmemillistä ruuvia massan sisässä. Ei taitaisi pähkinätukki noita tarvita. Enemmänkin lienee laminaattitukkia koskeva keksintö. En ole saanut aikaiseksi googlettaa moista Lottin keksintöä. Selvää lienee, että massan kanssa ei kannata säästellä jos tuohon ryhtyy. |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
Wikke Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Elo 2004 Viestejä: 9565
|
Lähetetty: 22.12.2008 13:04 Viestin aihe: |
|
|
ioni kirjoitti: | Wikke kirjoitti: | Ihan pähkäilynä vain: mites jos tukki elää petausmassan alla, mutta pultti/pultit ei? Periaatteessahan petauksen halkeamiselle ja kupruilulle on suurempi mahdollisuus jos sen ja tukin väliin laitetaan jotain. Tai massan sisään, jotain joka elää esmes lämpötilojen muutoksesta erillailla kuin itse massa. Jos massan sisään laittaa jotain, kannattanee ainakin kairata puuta kunnolla siltä kohtiin mihin pultin aikoo tuikkasta, että massaa on vähän vahvemminkin kuin milli pari puoleensa. Tämä vain siis pähkäilyä... ![Confused](images/smiles/icon_confused.gif) |
Asiallista pähkäilyä. Idean sain tuosta:
www.ulapland.fi/home/opiskelijat/oparviai/kuvat/layouts_illuusia.pdf
(Vähän on outo juttu. Mikä lie harjoitustyö koko artikkeli?)
Kuvan perusteella tukissa on kaksi pari-kolmemillistä ruuvia massan sisässä. Ei taitaisi pähkinätukki noita tarvita. Enemmänkin lienee laminaattitukkia koskeva keksintö. En ole saanut aikaiseksi googlettaa moista Lottin keksintöä. Selvää lienee, että massan kanssa ei kannata säästellä jos tuohon ryhtyy. |
Jaa tuonmoista tarkoitit. Eiköhän tuossa haeta vain sitä ettei tuo muutenkin hoikahkon tukin, suhteellisesti aika ison lipaskuilun ja laukaisukoneiston/rekyylivastimen väliset "kannakset" ovat aika kapoiset. Imetyttää tuossa kuvassa vain että minkä ihmeen takia niitä on pitänyt mennä lisää heikentämään jyrsimällä nuo kolot? Saman asianhan ne ruuvit ajaisivat ilman kolojakin. Vai onko mainoskuvausta varten, että "on täällä tämmöisetkin". Eli ei taida varsinaisesti itse petaukseen liittyä. Joo ei sen massan kanssa säästellä kannata, reilusti puuta pois, ja ronsisti mäskiä tukin sisään ja vastaaville pinnoille rautoihin tasainen kerros. On mielekkäämpää poistaa ylitse tursuavaa massaa, kuin petata kahteen kertaan jos ekalla rundilla jäänyt massaamattomia kohtia ja kolosia. Eikä sniiduilusta juuri taloudellista säästöä muodostu... |
|
Takaisin alkuun |
|
![](templates/subSilver/images/spacer.gif) |
|