Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
jylhä Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 245 Paikkakunta: sadonmaa
|
Lähetetty: 10.11.2004 12:57 Viestin aihe: kirveen varren teko |
|
|
kamala myöntää itselleen kadottaneensa moisen maalaisen perustaidon! nyt olisi tarve muutamalle vanhan kirveen varrelle, joten rautakaupan varret ei käy. mistä puusta moisia on tehty? olisikohan missään vanhassa kansakoulun oppikirjassa tai muualla ohjeita moisen tekoon vai pitääkö alkaa vuoleen susia ja yrittää opetella kantapään kautta? _________________ Elämä on pirun raskas juttu, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Wampyyri Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 187 Paikkakunta: Vantaa
|
Lähetetty: 10.11.2004 20:39 Viestin aihe: |
|
|
koivusta tekevät, kestäviä jos tahot
muotoja en ny selittele(kun en osaa) ja sitten vaa susia teet ja varot ettet jalan halkaisu kykyä testaa tahi kallon kestävyyttä _________________ joo, ny se loppu. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 10.11.2004 21:11 Viestin aihe: |
|
|
Joudut etsimään malliksi jostain vanhan käsintehdyn varren. Hanki aihioksi noin 12-13 cm halkaisijaltaan oleva, hieman luonnonväärä koivunrunko. Pituus n. 10 cm pitempi kuin valmis varsi. Poista kuoresta vastakkaisilta sivuilta n. 4 cm levyinen, koko aihion mittainen lastu siten että puun pinta tulee näkyviin. Jätä aihio kuivamaan n. vuodeksi johonkin varjoisaan ja sateelta suojaiseen paikkaan, jossa on hyvä ilmanvaihto. Tällä tavoin saat itsellesi kunnon "tarvispuun" josta sitten myöhemmin voit varren veistää. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Vieras
|
Lähetetty: 11.11.2004 13:00 Viestin aihe: kirveenvarrenteko |
|
|
Muista myös jättää aihion molempiin päihin ehjä tuohi, niin teelmä ei halkea päistään kuivuessaaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
igorrock Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Maa 2004 Viestejä: 13930
|
Lähetetty: 11.11.2004 20:10 Viestin aihe: |
|
|
Joo, jätä tuohi päihin (n. 10 cm) ja vaikka lakalla vielä suojaa ns. katkaisupinnat niin eipä halkea. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
santeri ***
Liittynyt: 31 Maa 2004 Viestejä: 396 Paikkakunta: Satakunta
|
Lähetetty: 11.11.2004 21:51 Viestin aihe: |
|
|
Olen tehnyt kirvesvarsia myös paksuhkosta koivulankusta, tuppeensahatusta näkee parhaiten pinnanmuotojen yhteneväisyyden kirvesvarren linjoihin, älä tee sydänpuusta. Lankkuun on myös helppo lyijykynällä piirrellä karkea muoto ja sahata vannesahalla, sitten vain puukkoa ja hiomapaperia. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sämpy Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 6384 Paikkakunta: Uleåborg
|
Lähetetty: 12.11.2004 09:07 Viestin aihe: |
|
|
Niin ja teräähän ei sitten kiinnitetä millään liimoilla tai massoilla vaan kiilataan. Eli sahaat teräpuolesta vartta keskeltä halki, mallaat terää paikoilleen, vuolet ohuen, tosi teräväkärkisen kiilan, tökkäät paikoilleen ja alat kopistelemaan varren nakkaa niin, että terä alkaa painua paikoilleen. Lopuksi kopistelet kiilan tiukasti paikoilleen ja katkaset liiat pois. _________________ "Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Kuras Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Hei 2004 Viestejä: 107
|
Lähetetty: 12.11.2004 10:13 Viestin aihe: |
|
|
Taata käytti varren muotoiluun kuorima(vuolu)rautaa ja kavahöylää. Loppusilaus siklattiin suoralla lasipalan reunalla. Kiilan sivuilla oli pienet urat estämässä irtoamista. Terää pakotettiin syvemmälle varteen koputtelemalla puuvasaralla vartta käyttäjänpuoleiseen päähän. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
maku013 Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2004 Viestejä: 107 Paikkakunta: Mansester (toimialue: Keski-Savo)
|
Lähetetty: 12.11.2004 10:34 Viestin aihe: |
|
|
Moi!
Harjoitteluun voi käyttää ihan vaikka vähäoksaista kuusi-lankkua. Eli veistämisen, muotoilun ja kiinnityksen opetteluun.
Itseasiassa kestää aikas pitkälle tuokin käyttöä. Ei ole yhtä hyvä kuin koivu, mutta harjoitteluvaiheessa ei ketuta niinpaljon kun on "huokeempi" materiaali siinävaiheessa kun tulee se "varsilyönti" tai virheveistos. Nuo varsilyönnit katkasee koivu- ja hikkorivarrenkin yhtä helposti kuin närevarren.
Si noista _oikeista_ materiaaleista; koivuhalko mainittiinkin, sellainen luonnonväärä. Lisäksi voi harkita _omasta_metästä_ otettavaksi noita koivun juuri-kaaria (vai miksi niitä sanotaan). Joskus niissä on oikein komioita kaaria, kuin valmiiksi kirveeseen aateltuja.
Muotoilusta; itse tykkään kovin "lohenpyrstö-pistooliperästä", se vain ei onnistu suorasta puusta vaan vaatii sen luonnonkäyrän aihion. Työstössä mainitut kavahöylä ja terävä puukko. Terävä puukko toimii tarvittaessa si siklinäkin.
Terän kiinnitys selostettiinkin jo aiemmin. _________________ "Olisin mielummin pettynyt pessimisti kuin kuollut optimisti"
--maku013-- |
|
Takaisin alkuun |
|
|
jylhä Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 245 Paikkakunta: sadonmaa
|
Lähetetty: 16.11.2004 09:25 Viestin aihe: |
|
|
kiitos yllävästä aktiivisuudesta! koivujen kuivumista odotellessa tekasin yhden varren kuusilankusta. oksan kohtia oli turhan paljon ja aikaa sai kulumaan tuntitolkulla, mutta yllättävän hyvä varsi tuli! aloittelijan tuuria , seuraava menee takuulla sudeks. mun kirveet on työpäivänsä päättäneet, koriste esineinä jatkavat uraansa, mutta varsi se on silti oltava! keräileekös muut vanhoja bilnääsin ja kellokosken kirveitä? _________________ Elämä on pirun raskas juttu, toisinaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
hemuli Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2004 Viestejä: 343 Paikkakunta: Itä-Uusimaa
|
Lähetetty: 16.11.2004 10:47 Viestin aihe: |
|
|
Heipä hei kaikki !!!
Eräs vanha, nyt jo edesmannyt, maalaismies suositteli kirveenvarsien tekoa pihlajasta.
Perusteluna oli se, että koivuvarressa syyt helposti menevät vinottain (varsin loivasti) varren poikki siten että varsi saattaa katketa niiden myötäisesti. Pihlaja on yleinsä luonnonväärä, niin syyt kuulemma "osuvat" varren muodon mukaan paremmin ja varsi kyllä saataa halkeilla, mutta ei katkea. Onhan pihlaja toki helpompaa työstääkin.
No, koivua olen minäkin kuitenkin aina käyttänyt mutta ensitalvena kaatuu mökillä pihlajia ja jos niissä sopivaa kohtaa on niin kokeilen että kestääkö pihlaja.
Tämä sama herra oli muuten aseseppänä sodan aikana ja näytteli joskus aikas mielenkiintoisia konstruktioita tuolta ajalta. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|