Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
humppihoo
Liittynyt: 16 Tou 2009 Viestejä: 5
|
Lähetetty: 17.05.2009 18:00 Viestin aihe: Vinkkejä yksinolon opetteluun |
|
|
Kertokaa kommentteja ja vinkkejä aiheeseen liittyen, harjoitellaan kotona yksin oloa! Pikkuhiljaa ollaan eri huoneessa oltu ja samoin oven takana, mutta vinkua riittää.... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Rastinsahi Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Elo 2005 Viestejä: 7252 Paikkakunta: Lapin lääni
|
Lähetetty: 17.05.2009 18:10 Viestin aihe: |
|
|
No perusperiaatteena on se, että sinne ei mennä ennen kuin vinku loppuu. Mahdollisimman tuttu ja luonnollinen tila, johon koira jätetään myös luonnollisesti. Hieman väsynyt koira on tietysti helpommin myös rauhoittuva kuin vasta herännyt ja virtaa täynnä oleva. Ei siis tehdä tapahtumasta teatteria.
Kun se koira sitten piakkoin hoksaa, että huutamalla ei saa mitään hyvää vaan kärsivällisyys palkitaan, niin sen jälkeen se alkaa ymmärtämään, että vonkuminen ei ole mikään hyvä asia, mutta odottaminen palkitaan. Voit jättää koiralle myös jotain mukavaa askarreltavaa, jotta se unohtaisi ikävänsä helpommin.
Sitä voi siis jatkossa siitä märinästä kieltää. Kiellon on kuitenkin oltava tarpeeksi jyrkkä, sillä koiralle lievä negatiivinenkin huomio on parempi kuin ei huomiota ollenkaan. Turha siis huikkailla oven takaa, että "älä ny viitti", se vain innostaa koiraa.
Kärsivällisyyttä se alussa vaatii, ja siinä oven takana voi joutua odottamaan pitkäänkin, että koira on sen muutaman sekunnin hiljaa ja pääset menemään sisälle sitä kehumaan. Pienestä se alkaa, mutta sitten se alkaa sujumaan kuin itsekseen. _________________ Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com |
|
Takaisin alkuun |
|
|
elviira Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Syy 2005 Viestejä: 329
|
Lähetetty: 18.05.2009 19:20 Viestin aihe: |
|
|
Ite opettaisin ensin pennun rentoutuun/rauhottuun eri huoneessa, josta sen on mahdollista nähdä muu lauma ja sen toiminta, mutta ei mahdollisuutta osallistua lauman toimintaan. Kun tuo sujuu, niin sitten vasta ”eristäisin” sen oven taakse, josta pennulla ei ole näköyhteyttä muuhun laumaan. Ja tosiaan palkka eli pääsy muun lauman luokse vasta kun kitinät on loppuneet ja pentu on oikeasti rauhoittunut. Kärsivällisyyttä saattaa tosiaan aluksi vaatia riippuen yksilöstä, mutta kyllä se siitä useimmiten lutviutuu määrätietoisesti ja loogisesti edeten.
Kun pentu sitten oikeasti jää yksin, niin kannattaa rajata sille pienempi tila talosta yksinolon ajaksi. Useimmiten pieni ala on penikasta turvallista… ikään kuin kotipesä. _________________ Itsepäisyyskin voi olla hyve |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Ellu Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Mar 2006 Viestejä: 468 Paikkakunta: Savossa
|
Lähetetty: 19.05.2009 14:51 Viestin aihe: |
|
|
Meillä koira opetteli yksinoloa (ja yöpymistä) huoneessa, jonka oviaukossa oli alle metrinen valerilevy stopparina; eli koira kuuli (ja näki yläkerran portaisiin). Katsoisin, että oli/on montakertaa parempi vaihtoehto kuin kokonaan suljettu ovi ja myöskin parempi vaihtoehto kuin "aita", sillä kun ei ole suoraa näköyhteyttä, rauhoittuu myös helpommin (eikä patita niin kovasti, kun ei pääse muitten sekaan, kun ei näe). |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JohnR Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2004 Viestejä: 149
|
Lähetetty: 20.05.2009 15:06 Viestin aihe: |
|
|
Meillä on opeteltu sillä periaatteella että ihmisten lähtö ja kotiintulo tapahtuu mahdollisimman pienellä hässäkällä.
Kun koira oli ihan pieni tuo huoneeseen yksin jättäminen ei toiminut meillä ollenkaan hyvin, vaan kauhea volina alkoi samantien kun se huomasi että ihmiset on tuossa lähellä ja hän täällä yksin. Annettiin sitten koiran olla talossa irrallaan ja alettiin opettamaan siten että poistuttiin kokonaan ulos. Näin oppi paremmin.
Lisäksi kun ollaan lähdetty pois kotoa, ollaan kiinnitetty koiran huomio johonkin ihan muuhun kuin meihin. Annetaan esim. juuri ennen ovesta ulos menoa lempiherkku purutikku koiralle niin se ei edes huomaa että me lähdetään pois. Toinen kikka on heittää ruokanappuloita pitkin lattiaa, siten että koiralla menee jonkin aikaa etsiä ne kaikki ja sinä aikana ihmiset poistuu vaivihkaa talosta. Tämän kun aloittaa ihan pienin askelin niin toimii. Kuitenkin ensimmäiset kerrat niin että pentu juuri ja juuri ehtii huomata olevansa yksin, kun ihmiset saapuvat takaisin kotiin eikä hätä ollutkaan sen kummempi. Siitä on sitten hyvä jatkaa.
Takaisin tullessa koiraa ei huomioida ennen kuin se rauhoittuu. Se on viimeinen virhe lässyttää pentukoiraa lähtiessä ja tullessa.
Nämä on ainakin meillä toiminu hyvin, sesse on 6kk ja pärjäilee vallan hyvin kotona yksikseen, on pärjännyt jo ihan pienestä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
humppihoo
Liittynyt: 16 Tou 2009 Viestejä: 5
|
Lähetetty: 21.05.2009 17:52 Viestin aihe: Yksinolon opettelua... |
|
|
Hei kaikille ja kiitokset vinkeistä!
Ollaan tehty niin että lähdetty kokonaan asunnosta pois ja jätetty touhuamaan jotakin luun kanssa tai herkkupaloilla. Ja vähin äänin poistuttu paikalta.
Ihan hyvin on nyt lähtenyt sujumaan, aluksi itkee, mutta aina kun kotiin tullaan, pentu haukottelee ja heräilee. Taitaa siis nukkua suurimman osan ajasta. Ja sekös mieltä lämmittää
Ei kun jatketaan harjoituksia... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
elviira Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Syy 2005 Viestejä: 329
|
Lähetetty: 21.05.2009 18:54 Viestin aihe: |
|
|
Hyvä, että on alkanut yksinolo sujuun
Pennulle kannattaa kuitenkin opettaa "yksinolo" myös silloinkin, kun se ei oikeasti ole yksin eli näkee/kuulee muun lauman, mutta sillä ei ole mahdollisuutta olla toimissa mukana. Mikään ei nimittäin ole raivostuttavampaa kuin kuunnella "mouruavaa" koiraa, joka on esim. "eristetty" boksiin muun lauman häärätessä ympärillä. Meillä ainakin näitä tilanteita tulee väkisinkin (esim. kokeet, kyläilyt jne.) _________________ Itsepäisyyskin voi olla hyve |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|