Vinkkejä metsästysseuraan hakeville

[Haarp]

Nyt kun valtiokin kovasti yrittää rajoittaa aseita ja metsästysharrastusta lakiesitteiden muodossa olisi varmaan hyvä yrittää auttaa nuoria ja vanhempiakin ihmisiä tämän mukavan harrastuksen pariin.

Monesti yksi suurimmista ongelmista metsästyksen aloittamisessa ja harjoittamisessa on päästä metsästysseuran jäseneksi.
Tämän topicin tarkoitus on kerätä yleispäteviä ohjeita aloitteleville metsästäjille miten seuraan voi ja kannattaa hakea jäsenyyttä

Vinkit ovat yleistäviä ja eivät todellakaan toimi jokatilanteessa ja niistä ei toinna kenenkään suuttua "ei meidän seurassa.." Kaikkinensahan prosessi ei paljoa eroa työnhausta. Moni asia pitäisi olla itsestäänselvyys mutta ei tunnu olevan.

Etsi tarvittavat numerot ja tiedot ja tee hakemus
RHY:stä voi soitella paikallisen seuran puheenjohtajan tietoja tai voi kysellä naapurilta. Mene kylmästi kasvokkain tapaamaan tätä PJ:tä ja esitä halusi liittyä seuraan. Yleensä pitää tehdä vapaamuotoinen hakemus. Paras on jos sen voit jättää PJ:lle joka lupautuu esittämään sen kokouksessa itse

Jos törmäät naispuoliseen paikalliseen metsästäjään, iske kiinni
Tarkoitus ei ole olla seksistinen mutta naiset ovat luonnostaan avuliaampia ja ymmärtäväisempiä kuin miehet. Kannattaa kysellä seuran toiminnasta, jäsenasioista, miten voisi päästä jäseneksi jne. asioita aktiivisesti tältä uudelta tuttavuudelta. Voit saada jopa suosittelijan kokoukseen.
Varo kuitenkin jos naisen mies on kovin mustasukkaista sorttia ja paikalla. Pohojanmaalla saattavat pistää ikävästi kylkehen.

Ole itse paikalla kokouksessa jossa jäsennyydestäsi päätetään
Hyvin usein seurojen kokoukset eivät ole rajattu vain jäsenille vaan voit mennä kylmästi itse paikalle. tämä osoittaa halusi liittyä, suoraselkäisyytesi ja näyttää 'millainen' kaveri olet. Yritä käyttäytyä ja näyttää hillitysti. Varsinkin vanhemmat miehet saattavat jotain hampuusipunkkaria katsoa kieroon. Turha yrittää provosoida ja olla massasta poikkeava siinä tilaisuudessa. Jahtijakt puku kaverilta lainaan ja hyvä tulee.

Mitä sitten hakemukseen tai suullisesti tilaisuudessa jos haastattelevat:

Älä puhu tai edes ilmaise halua hirvenmetsästykseen
Monesti pienissä seuroissa ainakin hirviporukka on se joka määrää ja hallitsee. Hirviporukka on usein kateellinen, ukkoutunut ja todella sisäänpäinkääntynyt. Jos he joutuvat vähäkään epäilemään, että haluat heidän 'apajilleen' on turha odottaa seuran jäsenyyttä.

Ilmaise halusi pienpetopyyntiin ja riistanhoitoon
Nämä asiat ovat usein retuperällä seurassa ja seura on enemmän kuin halukas ottamaan jonkun poistamaan supeja ja minkkejä alueeltaan. Loukuista, haaskanperustamisesta jne. pyyntitavoista ja kiinnostuksesta kannattaa mainita.

Ilmaise halusi osallistua mihin tahansa talkootoimintaa
Vaikka kyseessä olisi hirviporukan ryyppykämpän rakentaminen tms. Talkootyövoima kiinnostaa usein seuroja, varsinkin 'pyyteetön' apu.

Kerro avoimesti harrastuskokemuksestasi (paitsi ne hirvet)
Kerro jos olet aloittava metsästäjä suoraan. Muutenkin kannattaa olla mahdollisimman rehellinen ja oma itsensä eikä yrittää esittää jotain muuta.

Vaikka huomaisit jotain laittomia päätöksiä kokouksessa, ole hiljaa
Jos alat heti 'vastarannankiiskiksi' on helppo hakemuksesi evätä. Seurat eivät kaipaa 'tietäjiä'. Sama pätee itseasiassa koko koe-ajan jos sellainen on. Sittenkun sinut vuosien päästä hyväksytään varsinaiseksi jäseneksi voit alkaa puuttua epäkohtiin suorasukaisesti. Seurasta erottaminen on huomattavasti vaikeampaa laillisesti kuin siihen pääsyn evääminen.

Ole vaatimaton ja nöyrä
Suomalainen sisu herää jos huomaa ylimielisyyttä, leuhkimista tai ylipäätään 'tietämistä'. Liikaa nöyristellä ei kannatta, että menee yliampuvaksi mutta hyvin pitkälle kyllä. Jos sinulla on 'vain' pari hehtaaria maata voi sananmuotoa olla hyvinkin esim. "Olen maaton hakija, omistan vain 2ha maata' tms. Tässä on pieni riski, että oikeasti maksat sitten maattoman liittymismaksun mutta 95% (prosentti keksitty päästä, tutkimusta ei ole tehty) kerroista korjaavat kyllä "Kyllä tuo määrä hyvin riittää maan omistukseen jos ne seuralle vuokrataan" tms.

Hyväksy vanhojen jäärien 'tietämys'
Jos vanha jäärä sanoo nuorella hakijalle notta 308 on ainoa oikea pyssy niin siihen vastataan "Näin on" vaikka omassa hyllyssä komeilisi mikä tahansa supermagnuumi.
Naisena joutuu luultavasti kestämään seksistisiä vitsejä. Nuorena ylipäätään 'klopittelua' ja muita ihanuuksia. Ei auta muutakuin purra huulta kunnes jäsenyys kilahtaa.




Monet näistä asioista kuulostavat epäreiluilta, typeriltä ja vääriltä. Kuitenkin pitkälti se homma menee näin. Itselle varsinaisjäsenyys tuli viime kesänä ja samalla isäni ja poikani hakivat jäsenyyttä. Seura on pieni ja varsin hyvin päästiin kaikki sisään näitä noudattamalla.
Omat mielipiteet ovat hyvin eriäviä seuran kanssa mutta tässävaiheessa en ala 'riitelypukariksi'. Kunhan pojan jäsenyys vakinaistetaan alan hiljalleen varmasti puuttuakkin seuran käytäntöihin ja yritän hyvässä sävyssä saada vanhaa ukkoutunutta seuraa nykyaikaan. Tietenkään riitely ei auta tässäkään.
Eräs maanomistaja mutisi liittymistäni vastaan (meillä oli ollut riitoja aikaisemmin ihan muista asioista) mutta hänet vaimennettiin tehokkaasti muiden kokouksessaolijoiden toimesta kun annoin itsestäni niin 'reippaan ja rehdin' kuvan. Totesivat vaan, että kyllä "kaikki nuoret tarvitaan mukaan" (reilu 30nen olen).

Kirjoittelen lisää jossainvaiheessa. Laittakaa muutkin vinkkejä kehiin.

Jälkilisäys:
Pari vanhempaa asian tiimoilta kirjoitettua ketjua
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=36364&highlight=
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=39841&highlight=

[dxman]

[noniin]

Paljon asiaa, ja jos ei epäkohtiin tms. puututa niin toiminta ei kehity koskaan. Pitää vain olla pelisilmää mitä, miten ja milloin voi esittää. Seuroilla ( kyläkunnalla ) on myös omia perinteitä joita on suotavaa kunnioittaa vaikka ne äkkiseltään vähän oudoilta saattaa tuntua. Jos jotain päätöntä on tehty 50 vuotta niin todennäköisesti sitä tehdään seuraavatkin 50v. Sikäli ok jos se ei ole keneltäkään pois ja on ns. harmitonta toimintaa.

t. viime syksynä selviteltiin 50-luvun lopussa varastettuja heinäseipäitä heinineen..

[CrB]

Tämänkin voi kokeilla;

1. Osta maata
-metsästysseuran alueelta, mielellään kolminumeroinen hehtaarimäärä, metsästysoikeuden, tulevana jäsenenä, voit, ja pitääkin vuokrata seuralle

2. Muuta asumaan
-tee talo, jos ei tule valmiina maakaupassa
_________________
Liikettä niveliin

[Haarp]

-Todellakin pitää olla pelisilmää milloin puuttuu asioihin ja milloin pidetään mölyt mahassa.

-Tuo maan ostaminen on hyvä keino. Moneen maalaisseuraan pääsee ihan muutamalla hehtaarilla ja kymmenillä hehtaareilla jo oikein mukavasti. Joutomaa ei kauheita maksa. Tottakai tämä vaihtoehto ei aivan nuorille sovi koska 8-10k sijoituskin maapohjaan on astraalisen suuri. Kuten aina Rahalla saa ja hevosella pääsee.

-Muuttaminen paikkakunnalle ei automaattisesti takaa, että pääsee seuraan jos ei sitä maata ole. Riippuu seurasta. usein kuitenkin paikallisia katsotaan suopeammin kuin täysin vieraita. Vuoden parin osallistuminen kyläyhteisön kotkotuksiin edesauttaa myös ennen hakemista metsästysseuraan.


Harkitse tarvitsetko edes jäsennyyttä
Pienet (5-10kha) seurat jossain periähikiällä myyvät vieraslupia 50e/kausi hinnalla eivätkä kysele sen enempiä. Tässä on hyvä mahdollisuus esim. kaupunkimetsästäjälle.
Pitää kuitenkin etsiä ne seurat jostain kivenkolosta ja Pertin kaimankummin puhelinnumero joka niitä lupia myy navetastaan. Internet on tähän aivan turha kapistus, ei varmasti löydy yhteystietoja.
Puhelin soimaan ja saa varautua "ee joo ehkä Arttu vois tietää tai Rape". Informaation kulku on aivan olematonta seuroissa.

Yritä uudelleen
Mitään se ei maksa yrittää vaikka kerran vuoteen. Kokouksessa se jäsenhakemus kuitenkin käydään läpi ja joskus voi lykästää jos on eri ihmiset paikalla. Harvalla seuralla on säännöissä pykälää joka tämän estäisi. Myös innokas yrittäminen saatetaan katsoa positiivisesti. Voi hävettää tai ottaa itsetunnon päälle muutenvain 'kerjätä' tällätavoin mutta mitä sen väliä, kerran se vain kirpaisee.

Suhteilla
Seuratoiminta kuten kaikki muukin pelaa suhteilla. Jos pääset väleihin jonkun arvostetun henkilön kanssa seurassa tavalla tai toisella mahdollisuutesi moninkertaistuvat. Jos pääset tekemään tuttavuutta jonkun aivan muun asian ohella (esim. työ) johonkin tälläiseen henkilöön kannattaa ottaa metsästys puheenaiheeksi ihan 'sattumalta' ja niitänäitä jorista asian tiimoilta.
Sopivalla hetkellä voi kysäistä, että mitenkäs se täälläpäin nuo jäsenasiat menevät tms.


Loppuviimeinhän suurimalle osalle ihmisistä on aivan se ja sama mitä seura touhuaa kun se jäsenyys vihdoin saadaan. Ominpäin metsästellään pienriistaa ja ollaan tyytyväisiä. Jos ei omat halut sen kummempia ole niin on aivan sama olla puuttumatta epäkohtiinkaan. 200 päisessä seurassa kokouksissa on usein vain n. 10-15 ihmistä päättämässä asioista. Usein tämä porukka on se ns. ydinporukka joka myös hirviporukkana tunnetaan (tai ne jotka saavat ampua, ajomiehet on erikseen)
Tottakai on sitten niitä jotka haluavat oikeasti kehittää seuran toimintaa ja silloin pitää sitten osata olla supliikkimies ettei turhaan päätä seinään hakkaa. Pitää tietää milloin puhua ja mistä. Yleensä pitää voittaa myös jonkinlainen kunnioitus tältä ydinporukalta.

[opeko]

Meillä ainakin käsittääkseni katsotaan eduksi jos hakija ilmoittaa olevansa edes kiinnostunut lähtemään mukaan hirviporukkaan. On nuita lupia ollu hyvin viimevuosina ja ukkoja tippuu pois jokavuosi.

[heiluri]

Niinpä,kun liityin aikoinaan,noin 20v sitten,paikalliseen seuraan niin äijät kyselivät parisen vuotta ettenkö tosiaankin olisi tulossa myöskin hirvijahtiin.
Nyt vanhemmilla päivillä olen toki mukana siinäkin.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Jätkänkynttilä]

Ei pidä unohtaa yhtä [b]erittäin [/b]varmaa konstia päästä jäseneksi. [b]Reittä pitkin.[/b]
_________________
"Käy paikalleis sit. Mie luulin jot sie olit lähös johokii. Älä hitto mää. Lippaat tyhjenööt..."

[RiUDE]

[Haarp]

Ilmeisesti suurta vaihtelua tuon hirvijahdin kanssa seurojen välillä.

Pohjanmaa/Etelä-suomi sektorilta mitä olen kuullut on ollut suhtautuminen todella nuivaa jos hirviporukkaan haluaa 'tuntemattomana'. Kyllä täälläkin toki ajomieheksi pääsisi nykyäänkin. Kuitenkin seon selvä kastijako täälläpäin, että on ajomiehet ja hirvimiehet erikseen.

Kannattaa tässäkin asiassa kuten muissakin yrittää urkkia mahdollisimman paljon tietoa etukäteen haettavasta seurasta ja niiden käytännöistä/tarpeista

[olsa]

Suuremmassa osasa maakuntaa on seuran säännöt laadittu, metsästäjäliiton mallisääntöjen mukaan.
Ensimmäinen on että jäseneksi pyrkivä on kirjoilla paikkakunnalla, taikka omistaa metsästykseen soveltuvaa maata alueella mihin jäsenyyttää hakee, ja vuokraa maat seuran käyttöön.

Nuhteeton suomen kansalainen, pitäisi olla selvä tapaus seuraan pääsyyn.