Soiden tulevaisuus

[mehtään]

Mkj:n keskustelupalstalla otettiin esille soiden tuhoaminen turpeen noston vuoksi, sinne kommentoin ja ajattelin että aihetta lienee hyvä käsitellä täälläkin.


Kun on itsekkin suoluontoa oppinut arvostamaan, niin kyllä komeiden ja luontoarvoiltaan rikkaiden soiden tuhoaminen kovasti harmittaa.
Metsästysjärjestöjen pitäisi vaatia tiukennuksia lainsäädäntöön, sillä nykyään tuhoutuu kelpo riekkosoita ja varmasti pohjoisempana metsähanhienkin asuinmaita. Samaan aikaan ojitettuja puuta tuottamattomia soita ei käytetä, vaikka niistä pääsee hiiltä ilmakehään. Jos turvetta on välttämättä vielä lähivuosikymmeninä kaivettava, sen pitäisi tapahtua näillä kaikista vähäarvoisimmilla soilla, vaikka se turpeenkaivajien voittoja vähentäisikin.

Metsästäjäin keskusjärjestö ja Metsästäjäliitto voisivat halutessaan vaikuttaa asiaan paljonkin, yhteistyö varmasti onnistuisi luonnonsuojelujärjestöjen kanssa erittäin hyvin. (Ja jos metsästäjillä olisi näkyvä rooli tässä työssä, ei turhia metsästyskieltojakaan niin helposti vaadittaisi tuleville suojelualueille).

En tiedä mitä kaikkea edustajamme puuhaavat verhojen takana, mutta kyllä tässä ihan viralliseen kannanottoon olisi aihetta. Pitäisikö jonkun tehdä metsästäjälähtöisen(tai vain yleisluontoisen, kaikille sopivan) adressin soiden puolesta?

Tällä hetkellä Metsästäjäliitto suunnittelee yhteistyötä Vapon kanssa tuotannosta poistettujen suopohjien vuokraamisesta ja muuttamisesta kosteikoiksi. Se on ihan hyvää toimintaa, mutta toivottavasti samalla ei anneta hiljaista hyväksyntää vielä tuotannon ulkopuolella olevien arvosoiden hävittämiselle?

Suomen luonnonsuojeluliitto on tällä hetkellä aktiivisin soiden puolustaja, lienisi ihan asiallista keskustella heidän kanssaan tilanteesta (Jyväskylän messuilla tehtiin jo aloite) ja mahdollisesti asettua samaan rintamaan, tai joka tapauksessa ottaa kantaa asiaan. Ei taitaisi lopulta olla kovin suuren työn takana muuttaa nykyistä tilannetta, jos vain kaikki soita arvostavat tahot uskaltaisivat tehdä julkisesti työtä muutoksen eteen. Ainoa ongelmahan on se että turvealan työpaikkoja saattaisi hävitä nopeammin, ja siitä syytettäisiin sitten soiden puolustajia. Mutta pitkällä tähtäimellä on mielestäni helpompi löytää hyödyllisempää työtä heille, kuin hyväksyä menetykset suoluonnossa.

Pitkään muuten turpeennostoa puolustettiin sellaisellakin väitteellä, että turpeen määrä Suomessa kasvaa yhä. Viime vuonna julkistetun tutkimuksen mukaan turpeen määrä ei ainakaan kasva, todennäköisemmin vähenee. Tätä asiaa ei jostain syystä juurikaan ole julkisuudessa käytetty turveteollisuutta vastaan. Siksi vieläkin tätä turvemäärän kasvua käytetään perusteluna turvetuotannon kestävyyden puolesta.

linkkejä:
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/suot

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=747&lan=fi

http://agl.cc.jyu.fi/visu/index.php?id=1

[mehtään]

Eipä ole keskustelu herännyt, olisi varmaan pitänyt laittaa toiseen aihealueeseen?

riista.fi keskustelupalstalla kuitenkin hiukan viestejä vaihdettu, jos jotakuta kiinnostaa:

http://www.riista.fi/forum/viewtopic.php?t=5391&start=15

[Metsnugis]

Vapolla on tavoitteena kasvattaa turvetuotanto pinta-alaa 80 000 hehtaarilla vuoteen 2020 mennessä, jotta kasvava kysyntä saavutettaisiin ja niin kauan kuin Pekkarinen häärii työ- ja elinkeinoministerinä niin tämä tavoite toteutuu.

Oltaisi vain kaikki suot laitettu aikanaan naturaan niin nyt saisi rauhassa kulkea riekkoja katsellen ja teeriä metsästellen, mutta kaikki metsästäjät olivat niin naturaa vastaan että.

Fakta kuitenkin on että kaikki luonto mitä ei lain ole suojeltu, tullaan käyttämään energian tuotantoon tavalla taikka toisella.

[perah]

Turpeennostonlla on pahoja ympäristövaikutksia, ei vähiten vesistöjen pilaantuminen.
Varsinkin etelämmässä suuret suot ovat harvinaisuuksia ja vaaravyöhykkeessä.
Mikä lienee turpeen energiatase, kun lasketaan kaikki polttoaine- ja kuljetuskustannukset. Ei lene häävi.
Väite että turve on uusiutuva luonnonvara on naurettava, kun miettii kauanko turvesuon kehittyminen vie aikaa. 5000 vuottako?

Kuitenkin laajat ja kannattavuudeltaan kyseenalaiset ojittamiset ovat tehneet vielä suurempaa tuhoa.
Voi perustellusti olettaa, että Ruotsin paremmat kanalintukannat johtuvat kertaluokkaa pienemmästä innosta ojittaa soita metsätalouskäyttöön menneinä vuosikymmeninä.
Maassamme on tainnut alue- ja työllisyyspolitiikka olla ollut suurempi tekijä kuin kokonaisvaltainen taloudellinen kannattavuus. Keskustapuolue lienee ansioitunut asian tiimoilta vahvimmin.
_________________
Haapaa se vain on! -sano hirvimies kun takalaittoman ampu...

[mehtään]

Painostusta poliitikoille että saataisiin edes kunnon lait ohjaamaan sitä minkälaisia soita otetaan turpeennostoon. Jos turveteollisuuden puuhamiehet aikovat nostaa turvetta vielä satojen vuosien päästä, täytyyhän vielä nykyään tässä turhien ojitusten maassa olla luontoarvoiltaan huonoja soita, joilta löytyy turvetta myytäväksi asti. Ja taitaa noita ollakkin ihan kohtuu osa nykyistenkin hakemusten soista, mutta niiden osuus pitää saada 100 prosenttiin.

[PSy]

Ei luonnontilaisia soita enää juurikaan saa turvekäyttöön, käytännössä vain jo ojitetuille soille on saumaa.

[mehtään]

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/10/irlanti_luopuu_turve-energiasta_1106619.html

" Irlanti luopuu turve-energiasta
Irlannin valtiollinen turve-energiayhtiö ilmoittaa luopuvansa turpeen käytöstä 15 - 20 vuoden sisällä. Irlanti on ollut Suomen ohella ainoa maa, jossa turpeella on ollut merkittävä osuus energiantuotannossa."



Vapon edustaja ehdotti Suomeen uutta soidensuojeluohjelmaa, jottei jokaisen suon kohdalla tarvitsisi käydä täyttä byrokratiaa läpi kuten nykyisin. Tämä kuulostaa ainakin hyvältä idealta, saa nähdä toteutuuko ja millä aikataululla. Joka tapauksessa turvekäyttöön pitäisi valikoida "arvottomampia" soita, mikä ei oikein hyvin onnistu nykyisellä käytännöllä että ensin Vapo ostaa soita ja sitten katsotaan tuleeko ympäristölupa ja hyväksytäänkö mahdolliset valitukset.

[Metsästäjä]

Suomessa on soita noin 10 milj. ha, joista noin puolet on ojitettu. Nykyisin luonnontilaisia soita ei juurikaan oteta käyttöön eikä ojiteta, koska niistä saatu metsätaloudellinen arvo on melko olematon.

Suo ei ole uusiutuva luonnonvara, sillä turpeen uusiutuminen on todella ja todella hidas prosessi. Eikä ole perusteltua käyttää niitä energian tuottoon. Turve energiana on vain korviketta esim. öljylle. Mielestäni on siis perusteltua pyrkiä suojelemaan jäljellä olevia luonnontilaisia soita.
_________________
Ei laukausta ilman toista.

[mehtään]

http://areena.yle.fi/audio/488807

Pari viikkoa vanha aamu-tv:n jakso. Toisena aiheena ympäristöasiat, haastateltavina ympäristöministeri Lehtomäki ja SLL puheenjohtaja Risto Sulkava. Keskustelussa mainitaan mm. ehdotus ympäristöministeriön lakkauttamisesta, turvetuotanto ja alueellisten ympäristökeskusten lakkauttaminen. Muina aiheina mm. lobbaaminen EU:ssa, Animalian edustaja toisena haastateltavana. Kannattaa katsoa.

[mehtään]

http://kuva.termiitti.com/v.php?img=617

Linkistä löytyy kaksi Maaseudun Tulevaisuuden (6.11) mielipidekirjoitusta, toinen koskien nimenomaan turpeentuotantoa.

[PSy]

On nimenomaan _mielipide_kirjoitus.

[mehtään]

Kuuliostaa jopa liian hyvältä ollakseen totta, saa nähdä kuinka hyvin tämä päätös tulee pitämään ja tuleeko tulkintariitoja "luonnontilaisuuden" määritelmästä.


"Luonnotilaiset suot rajataan pois turvetuotannosta

Uusia soita ei enää oteta Suomessa turvetuotantoon, vaan tulevaisuudessa tarvittava turve nostetaan jo ojitetuilta tai muulla tavalla käyttöön otetuilta suoalueilta.

”Meillä on linjaus, jonka mukaan neitseellisiä soita ei enää avattaisi”, kertoo maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) hallituksen linjasta. Anttila sanoo sopineensa linjauksesta ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) kanssa.

Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli arvioi, että linjauksen myötä suojeltujen soiden pinta-ala nousee nykyisestä noin miljoonasta hehtaarista ehkä noin kaksin–kolminkertaiseksi.

Vapon toimintaa rajaus ei Hillin mukaan juurikaan haittaa, ellei tulkinta suon luonnontilaisuudesta muodostu hyvin tiukaksi. Yhtiö ei nykyäänkään pääsääntöisesti aloita turvetuotantoa sellaisilla alueilla, joissa suon hydrologinen tila on koskematon.
Linjauksesta seuraa joka tapauksessa kiista siitä, mihin luonnontilaisuuden raja vedetään. Jonkun määritelmän mukaan Suomessa ei ole juuri lainkaan luonnontilaisia soita, toisten mielestä luonnontilaista suota löytyy ainakin neljä miljoonaa hehtaaria.

MTK:n asiamies Ilpo Mattila ihmettelee, kuinka ministerit voivat omalla päätöksellään noin vain ulottaa valtavan pinta-alan maata suojeluun ilman mitään suojeluohjelmia.
Jos suolla ei ole erityisiä luontoarvoja, luultavasti perusteita suojelusta aiheutuville korvauksillekaan ei löydy. Maanomistajan kannalta tilanne tarkoittaa sitä, että alueelle ei vain saa lupia turpeennostoon tai ojitukseen."


http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/luonnontilaiset_suot_rajataan_pois_turvetuotannosta/

[Tupella]

Luonnontilaisuudesta minä nyt en niinkään välittäisi, mutta soiden vaikutus vesistöjen valuman säännöstelyyn -ja tietysti veden kemiaan ja biologiaan tässä kiinnostaa. Jokainen puro ja joki tarvitsee suonsa ilman ojia pienentämään tulvahuippujaan sekä suodattamaan ja tasaamaan virtausta. Ottakoot soistuneet suppajärvet ja muut umpiperät vaikka timanteiksi puristettuina hyötykäyttöön, kunhan nämä vesistöjen filttereillä varustetut vesisäiliöt jäävät repostelun ulkopuolelle. Se nyt kyllä alkaa olla jo myöhäistä.

[mehtään]

Eräät pirkanmaalaiset henkilöt ovat ryhtyneet perustamaan omaa yhdistystä suo- ja kosteikkoluonnon suojeluun. Ovat kuulemma lähettäneet ehdotuksen niin useille luonnonsuojelu- ja metsästysjärjestöille yhteistyön aikaansaamiseksi. Toivottavasti tämä työ kantaa hedelmää.

[Toni]