Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
Vilperi ***
Liittynyt: 22 Elo 2005 Viestejä: 10580 Paikkakunta: Espoo/Kangasala
|
Lähetetty: 01.07.2010 15:07 Viestin aihe: |
|
|
BL:n mielestä nyt mitään lintua ei sais poistaa luonnosta välittämättä siitä aiheuttaako haittaa tai ei! _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
JoneK Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Elo 2008 Viestejä: 4071
|
Lähetetty: 01.07.2010 17:50 Viestin aihe: |
|
|
"Upea ilmestys"
Lehtiniemen akan poika vois käydä tarkistuttamassa linssien tehot. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 01.07.2010 19:41 Viestin aihe: |
|
|
Mielestäni ainakin tämä lintu on upea ilmestys:
lähde: www.lintukuva.fi |
|
Takaisin alkuun |
|
|
wingmaster Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Tam 2005 Viestejä: 811 Paikkakunta: perämeren rannikko
|
Lähetetty: 01.07.2010 21:23 Viestin aihe: |
|
|
En jaksanut plarata topikkia läpi ,mutta milloin olisikaan väitetty merimeton vievän elintilaa muilta linnuilta vai mistä tuo birdlifen hippiäinen pieras tuon jutun? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 04.07.2010 22:04 Viestin aihe: |
|
|
http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/07/merimetsojen_kanta_tasaantunee_vuosikymmenessa_1806794.html
Lainaus: | Merimetsojen kanta tasaantunee vuosikymmenessä
Moni Suomenlahdella veneilevä on pannut merkille merimetsojen valtaamat luodot. Puut ovat kuolleet ja kivet ovat valkoisen ulosteen peitossa. Suomen ympäristökeskus on tutkinut 90-luvun puoliävälistä merimetson levittäytymistä ja sen vaikutuksia. Nyt osataan odottaa jo lintukannan tasaantumista, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen.
- Se tulee varmaan kymmenen vuoden sisällä tapahtumaan. Nythän Läntisellä Suomenlahdella se ei ole kasvanut kolmeen neljään vuoteen, ja se on alue mistä se kymmenen vuotta sitten aloitti, hän kertoo.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kartoittanut ammattikalastajien kokemia haittoja. Noin puolet ammattilaisista arvioi merimetson haittaavan elinkeinoaan. Osa kalastajista onkin vaatinut jo vuosia järeitä toimia linnun karkottamiseksi.
Metsästystä ja munien puhkomista
Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi tänä vuonna ensimmäisen kerran luvan puhkoa tarkasti rajatulla alueella lintujen munia. Lisäksi syksyllä aloitetaan metsästys. Poikkeuslupia on annettu tähän mennessä noin 600 linnun ampumiseen, mutta niitä saatetaan myöntää kesän aikana vielä lisää.
Suomen ammattikalastajien liiton toimitusjohtaja Kim Jordas toivoo, että muuallakin Suomessa käytäisiin merimetsokannan kimppuun. Hän toivoo myös, että asiassa aloitettaisiin kaikki Itämeren maat kattava kampanja.
- Kyllä näitä toimenpiteitä, munien sterilointia ja metsästystä pitää tehdä koko itämeren alueella. Munien puhkominen on se tehokkain keino, hän arvioi.
Kaikki vesillä liikkujat eivät ole yhtä jyrkällä linjalla kuin Jordas. Suomen Luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi korostavat kannanotoissaan, että merimetson aiheuttamaa haittaa kalastukselle ei ole tieteellisesti todistettu. Tämän vuoksi järjestöt pitävät kannan rajoittamista tarpeettomana ja haitallisena. Jos pesiä tuhotaan, tästä kärsivät myös muut samoilla luodoilla elävät linnut.
Lintukannan rajoittaminen vaikeaa
Suomen merialueilla pesii ainakin 16 000 paria merimetsoja. Ylitarkastaja Timo Asanti arvioi, että kannan rajoittaminen vaikkapa puoleen tästä tulisi hyvin kalliiksi.
- Rajoittaminen on mahdollista, mutta ei tiedetä kuinka monen vuoden tai vuosikymmenen työn se vaatisi.
Asannin mukaan kantaa ei edes kannata yrittää rajoittaa, vaan antaa kannan asettua kasvuvaiheen jälkeen tietylle tasolle.
Varsinais-Suomen ely-keskus aikoo seurata tarkasti, miten tänä vuonna tehtävät hävittämiset vaikuttavat. Nähtäväksi jää myös se, jäävätkö laittomat tuhotyöt pois, kun ampumiseen voi saada luvan. Pelkästään Varsinais-Suomessa hävittämisistä on tehty tänäkin vuonna useita tutkintapyyntöjä poliisille. |
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 29.07.2010 17:46 Viestin aihe: |
|
|
http://www.yle.fi/alueet/turku/2010/07/merimetso_on_varsinainen_terveyspoliisi_1864796.html
Lainaus: | "Merimetso on varsinainen terveyspoliisi
Saaristomeren vesistä nousee tuhansia kiloja fosforia merimetsojen kautta. Merimetson ulosteista löytyi tämän kesän mittauksissa paikoin korkeita tinapitoisuuksia.
Itämeren suojelun kannalta paras tilanne on maapeitteisillä merimetsosaarilla, joissa typpi ja fosfori sitoutuvat maaperään.
Saaristomeren Suojelurahaston, Turun kaupungin ympäristötoimiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkimus aloitettiin tänä kesänä Ominaistenaukon Eggskärillä. Siellä pesi tänä kesänä toista tuhatta paria merimetsoja.
Eggskärin luodoille nousi tänä kesänä noin tuhat kiloa fosforia. Se on saman verran kuin mitä 500 hehtaarin peltoalasta vapautuu valumana meren.
Ensi kesänä on tarkoitus selvittää, miten ravinteet saataisiin talteen kallioisilta merimetsosaarilta.
Tinapitoisuus yllätti
Merimetsojen ulosteiden raskasmetallipitoisuuksissa havaittiin tänä kesänä suuria eroja. Tinapitoisuudet olivat pahimmillaan suuremmat kuin niissä ruoppausmassoissa, joita ei saa meren läjittää.
Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokisen mukaan korkeat tinapitoisuudet paljastavat sen että tinaongelma ei ole Saaristomerellä ohi.
- Tinaa näyttää kulkeutuvan merimetsoihin varsinkin pohjaa tonkivan kalan, kivinilkan kautta, sanoo Jokinen.
Jokisen mielestä Saaristomeren tinaongelmaa on syytä selvittää tarkemmin. Ympäristön kannalta on toisaalta hyvä, että tina siirtyy merenpohjasta maalle, sillä maalla se hajoaa nopeammin.
- Paljon haukuttu merimetso onkin siis varsinainen terveyspoliisi, tuumii Jokinen.
Merimetsokanta romahti puoleen
Alustavien tietojen mukaan Saaristomeren merimetsokanta on romahtanut puoleen edelliskesään verrattuna.
- Nyt pesiviä pareja oli noin 2 400, sanoo Jokinen.
Kannan romahdukseen on Jokisen arvion mukaan kaksi syytä. Kova talvi pakotti metsot muuttamaan Itämeren eteläosiin, jossa linnut joutuivat taistelemaan elintilasta.
Myös häirintä on harventanut pesivien kantaa merkittävästi. " |
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
marvin the martian Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Huh 2010 Viestejä: 2463 Paikkakunta: Sirius C3
|
Lähetetty: 29.07.2010 18:03 Viestin aihe: |
|
|
"Siellä luonto on vehreänä ain..." |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 12.08.2010 10:42 Viestin aihe: |
|
|
"Pesivien merimetsojen määrä väheni ankaran talven seurauksena (Suomen ympäristökeskus 12.8.2010)
Suomessa pesivien merimetsojen määrä aleni ensimmäistä kertaa. Kuluneena kesänä havaittiin 14 390 pesivää merimetsoa, joka on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Pesivien merimetsojen määrä väheni Saaristomerellä, Selkämerellä ja Perämerellä. Sen sijaan Suomenlahden ja Merenkurkun pesimäkannat pysyivät vakaina.
Euroopan poikkeuksellisen kylmä talvi heikensi Itämeren pohjoisosassa pesivää merimetsokantaa. Sama ilmiö havaittiin lievempänä kesällä 2003, jolloin Suomen merimetsokanta kasvoi kylmän talven jälkeen ainoastaan 17 prosenttia. Maamme merimetsokanta on kasvanut keskimäärin 62 prosenttia vuosina 2000–2009. Kannankasvu on kuitenkin hidastunut merkitsevästi koko 2000-luvun kannan tiheydestä riippuvista syistä. Nopeasti kasvavan populaation kasvuvauhti alkaa vähitellen hidastua vapaana olevan elintilan pienentyessä. Lajin vanhimmalla pesimäalueella läntisellä Suomenlahdella kanta ei ole kasvanut enää vuoden 2007 jälkeen.
Kuluneen kesän merimetsolaskennoissa havaittiin Selkämerellä 5186, Suomenlahdella 4725, Saaristomerellä 3557, Merenkurkussa 719 ja Perämerellä 203 pesivää paria. Niiden määrä väheni Saaristomerellä 24 prosenttia, Perämerellä 20 prosenttia ja Selkämerellä kahdeksan prosenttia.
Pesimäyhdyskuntien määrä puolestaan romahti kolmanneksella edellisvuodesta. Suomen merialueilla havaittiin 32 merimetsoyhdyskuntaa 54 luodolla. Täysin tyhjiä yhdyskuntia löydettiin Saaristomereltä ja Suomenlahdelta 15 ja muutamia Merenkurkusta sekä pohjoiselta Selkämereltä. Yhdyskunnat ovat voineet autioitua kovan talven, edelliskesäisen häirinnän ja merikotkan lisääntyneen saalistuksen johdosta. Lisäksi on mahdollista, että joitakin yhdyskuntia on häiritty pesimäkauden alussa.
Varsinais-Suomessa karkotettiin kolme yhdyskuntaa Ely-keskuksen myöntämillä poikkeusluvilla, jotka käsittivät 12 prosenttia Saaristomeren alueella pesintää yrittäneistä merimetsoista. Osa avoluodolta häädetyistä merimetsoista siirtyi pesimään metsäiselle !&%¤#"! Varsinais-Suomen suurimpaan harmaahaikarayhdyskuntaan. Karkotetut merimetsot ovat myös saattaneet siirtyä pesimään Saaristomerellä vahvistuneisiin yhdyskuntiin.
Pesimäkannan kasvua havaittiin 13 yhdyskunnassa, joissa pesi 60 prosenttia koko Suomen kannasta. Merimetsoista lähes 80 prosenttia pesii suojelualueilla. Suomen suurimmat merimetsoyhdyskunnat pesivät Luvialla (1947 pesää), Länsi-Turunmaalla (1436 pesää) ja Kirkkonummella (1422 pesää). Saaristomereltä löydettiin kolme ja Suomenlahdelta yksi uusi pesimäyhdyskunta.
Laittomia merimetson pesien hävittämisiä todettiin kuudessa yhdyskunnassa. Niissä tuhottiin yhteensä noin 500 pesää Loviisassa, Kemiönsaarella, Länsi-Turunmaalla, Luvialla, Porissa ja Merikarvialla. Vuonna 2010 todettuja pesätuhoja oli alle viidennes vuoden 2009 ennätysmäärästä (2705 tuhottua pesää).
Muut linnut hyötyvät merimetsoyhdyskunnan antamasta suojasta petoja, kuten minkkiä vastaan. Esimerkiksi ruokkilinnut suosivat merimetsoyhdyskuntia pesimäpaikkoina. Kuluneena kesänä löydettiin uusi etelänkiislan pesimäyhdyskunta merimetsokoloniasta itäiseltä Suomenlahdelta. Uhanalaisia etelänkiisloja pesii Suomessa alle sata paria muutamalla luodolla. Tukholman saaristossa merimetsoyhdyskunnissa pesivä etelänkiislakanta on kymmenkertaistunut parin vuosikymmenen aikana, ja se on kasvanut jo 500 pariin.
Ahvenanmaalla ammuttiin melkein tuhat merimetsoa
Ahvenanmaan syys- ja talviaikainen merimetsojen metsästys ei ole vaikuttanut Suomen pesimäkantaan. Loppusyksyllä ja talvella se kohdistuu pääosin merimetson nimialalajiin carbo, joka pesii Jäämeren rannikolla Norjassa. Alalaji muuttaa Pohjanlahtea pitkin, ja se talvehtii Ahvenanmaalla, Itämeren pääaltaalla ja Etelä-Itämerellä.
Sen sijaan Itämerellä pesivä alalaji sinensis talvehtii pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Se lähtee syysmuutolle elo-syyskuussa, eikä niitä juurikaan tavata Ahvenanmaalla talvella. Viime vuosina alalajin pesimäkanta Ahvenanmaalla on ollut vain muutamia kymmeniä pareja ja useimmat pesinnät ovat tuhoutuneet. Kuluneena kesänä pesintöjä ei ole havaittu."
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364266&lan=FI |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Lahtinen ***
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 20483 Paikkakunta: Suur-Satakunta
|
Lähetetty: 21.09.2010 20:27 Viestin aihe: |
|
|
Nyt kun noita merimetsojen pyyntilupia on Ympäristökeskusten vihdoin ollut ”pakko myöntää” kovan painostuksen jälkeen, niin onko jollain tietoa, miten homma on lähtenyt pyörimään?
Itse olin kuulevinani huhuja, että jonkinlaista ”paikallista päätäntävaltaa” olisi edelleen käytetty, tyyliin:
Esimerkiksi verkkopyynnissä pyydysten paikkaa ei ole tarkalleen ennalta määritelty --> Lupaa ei ole myönnetty, koska pyydysten tarkkaa paikkaa ei ole pystytty hakemuksessa ilmoittamaan, vaan on ilmoitettu pyyntialue.
On asetettu rajoituksia, montako lintua saa pyyntitapahtumaa kohti ampua (1kpl?). Käytännön pelotevaikutuksen tuottaminen ja kannan rajoittaminen lupaehtojen puitteissa käytännössä aika mahdotonta.
Jne |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Metsnugis Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Tou 2004 Viestejä: 806 Paikkakunta: Merikarvia
|
Lähetetty: 24.09.2010 21:09 Viestin aihe: |
|
|
Noo, ei järin mielenkiintoinen jahtikohde. Kaiken lisäks pirun sitkee ja ui perhanaasti karkuun. Täytyy olla lompsa kunnos, kun hevisotilla paukuttelee. 200 luvasta taitaa jäädä 180 käyttämättä. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
egi Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 563
|
Lähetetty: 11.11.2010 12:56 Viestin aihe: |
|
|
Lainaus artikkelista: http://yle.fi/alueet/turku/2010/11/merimetso_verottaa_talouskalakantaa_2130158.html
"Merimetso vaikeuttaa kalastuselinkeinoa oletettua enemmän. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti, että lintu syö suuria määriä ahventa, kuhaa ja silakkaa aina kun sitä on tarjolla. Tutkija Heikki !&%¤#"! mielestä merimetsokannan vähentäminen on tarpeellista. " |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 11.11.2010 19:01 Viestin aihe: |
|
|
"Ovatko etelärannikon valkoposkihanhet ongelma vai rikkaus? Onko
merimetso vieraslaji? Miten linnut heijastavat muuttuvaa ympäristöämme?
Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) järjestetään torstaina
18.11.2010 kello 18.00-20.00 yleisöseminaari, jossa esitellään
ajankohtaisia ja yllättäviäkin näkökulmia lintuihin ja niiden
elinympäristöihin. Illan tarjoaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö
yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.
Tilaisuuden ohjelma:
Mitä tapahtuu lintupaikoille? Seppo Vuolanto, Helsingin seudun
lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja.
Etelärannikon valkoposkihanhet. Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto
Merimetsojen historiaa Itämerellä ja vähän muuallakin. Kristiina
Mannermaa, Helsingin yliopisto
Faktaa ja fiktiota merimetsoista. Aleksi Lehikoinen,
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Yleisöseminaari liittyy tieteellisen symposioon "The Global
Environmental Change: Messages from Birds". Tilaisuuteen on vapaa
pääsy, ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita! Tiedekahvila on
auki ennen tapahtumaa klo 18.00 saakka.
Lisätietoja antaa symposion koordinaattori Kalle Huttunen
(kalle.huttunen@nessling.fi, +358453198041)
Symposion nettisivut: http://www.nessling.fi/symposiot/2010
Tieteiden talon nettisivut: http://www.tieteidentalo.fi/
" |
|
Takaisin alkuun |
|
|
eero Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 4379 Paikkakunta: päijät-häme
|
Lähetetty: 11.11.2010 20:41 Viestin aihe: |
|
|
Jo niitä piruja oli päijänteelläkin menneennä syksynä!! |
|
Takaisin alkuun |
|
|
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 12.11.2010 09:52 Viestin aihe: |
|
|
eero kirjoitti: | Jo niitä piruja oli päijänteelläkin menneennä syksynä!! |
Syksyn aikana kierteleviä ja Jäämereltä tulevia merimetsoja nähdään käytännössä koko Suomessa, yksittäisinä lintuina tai pieninä parvina. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RealExtreme Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Hel 2008 Viestejä: 3283 Paikkakunta: Häilyvä raja hyvän & pahan alueella
|
Lähetetty: 12.11.2010 16:00 Viestin aihe: |
|
|
Meinaatko mehtaan ettei kykene asuttamaan järviä, vai mikä on ajatuksesi? Ajan myötä tulee varmasti leviämään sisämaahan, ihan pesiväksi lajiksi asti.
Merimetsohan on ihan ylivoimainen evoluution tulos, varmasti tulee pärjäämään vaikka kuritettaisiin vapaasti ympäri Suomen.
Repullinen patruunoita, puolari ja tuommoselle "aavesaarelle" päiväksi. Uijuijui, saisi syödä "savuahventa" pitkään. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|