Metsästysseuran jäsenyys nykyään pakollinen?

[tahaton]

Hain tuossa joulun alla ostolupaa piekkarille ja laitoin perusteluiksi
pienriista ja pienpetopyynnin, sekä tarkkuusammunnan. Kanslian rouva
lykkäsi nokan eteen kaavakkeen, jossa tuli tehdä melko perusteellinen
selvitys tarkkuusammunnan paikasta, seuran puh.johtajasta, ammuntapäiväkirjasta etc. Hämmästelin sitä kovin, koska kaavakkeessakin mainittiin ainoastaan pistooli ja revolveri. Hän haki parin sivun otteen
AAHY:n yhtenäistämisohjeesta ja kehotti lukemaan siitä. Kerroin lukeneeni
koko ohjeen aiemmin, enkä vieläkään ymmärtänyt miksi. Pyysin sitten
mustaa tussia lainaan, pyyhin yli koko tarkkuusammunnan hakemuksesta
ja lupa tuli viikon päästä. Kuinkahan monta kohdistuslaukausta tällä
uskaltaa ampua, ettei lipsahda tarkkuusammunnan puolelle?
_________________
loputon suo

[guide]

[Säilä]

Hyvä Elan, luin ja ymmärsin niin kuin hakija kirjoitti, luvan ehto oli nimenomaan seuran jäsenyys, se on tässä oleellista. Entäpä jos jäsenyyttä ei tulekaan, ei pyssyä. Tässähän viranomainen otti selvän ennakkokannan. On huomattava että hakijalla on aie jäsenyydestä, jonka hän on näyttänyt, se on hetken tilanne. Voi tieytysti ajatella, että viranomainen voi odottaa sitä jäsenyyttä ja se olisi hakemusta tukeva elementti, mutta nyt tapahtumien järjestys oli toinen. Voi myös olla, että poliisin ajatus on ollut tämä, mutta nähdäkseni silloin ei pitäisi ilmoittaa jäsenyyttä lupaehdoksi, vaan myöteiseksi lisätueksi. Minusta asiassa ei ole tulkintaa olevan tekstin perusteella.
Arvelen, että juristit ajattelisivat näin.

[TAK85]

Älä sinä, Säilä, tässä provosoi. Kaikkien etu on että kontrolli pelaa. Ja jos erehtyy ilmoittamaan aikovansa metsästää seuran X mailla noon eihän sitä pyssyä tarvitse jos ei ole kyseisen seuran jäsen. Tuskin kukaan edelläolevan lukenut enää erehtyy mainitsemaan seuraa johon ei vielä kuulu. Villin pohjolan mailla on lääniä metsästää ja sinne myydään lupia.

[Kettu]

[MtJ]

[Elan]

[Elan]

[k.kettunen]

[Solifer]

[Metsastyskerho1]

[Elan]

[Stance]

[Elan]

Juuri noin, kuin Stance viestiäni tulkitsi.

Noin yleisesti ottaen näiden lupa-asioiden puiminen täällä foorumilla on vähän riskaabelia, koska kyselijän motiiveista ei aina voi olla varma. Olen itse ottanut linjan, että en suoraan neuvo ketään.

[alanmies]

HE 183/1997

Hallituksen esitys Eduskunnalle ampuma-aselaiksi ja laiksi poliisilain 23 §:n sekä laiksi poliisin henkilörekistereistä annetun lain 19 ja 20 §:n muuttamisesta

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1. Lakiehdotusten perustelut
1.1. Ampuma-aselaki

45 §. Hankkimisluvan saajaa koskevat edellytykset.

2 mom. Hallitusmuodon 10 a §:ssä turvatun yhdistymisvapauden vuoksi luvan hakijalta ei voida edellyttää ampuma- tai metsästysseuran jäsenyyttä. Pelkästään jäsenyys edellä mainituissa yhdistyksissä ei muutoinkaan ole riittävä osoitus siitä, että luvan hakija todella harrastaa sellaista aseharrastuksen lajia, jossa hakemuksen kohteena oleva ampuma-ase on tarpeellinen.

Erityisesti suurimpien poliisilaitosten alueilla lupahakemuksia käsittelevillä virkamiehellä ei käytännössä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia henkilökohtaisesti varmistua siitä, että luvan hakija todella harrastaa ilmoittamaansa aseharrastusta. Tämä on johtanut hyvinkin monenlaisten menetelmien ja käytäntöjen käyttöön ottamiseen lupaharkinnassa. Joidenkin poliisilaitosten alueella on käytännössä edellytetty kuulumista hyväksyttyyn harrastajajoukkoon. Joidenkin poliisilaitosten alueella lupaviranomainen on solminut luottamukselliset yhteydet ammunnan eri lajien vastuuhenkilöihin, kuten aktiivisiin harrastajiin, joilta sitten on saatu lisätietoa luvan hakijan harrastuksen aktiivisuudesta ja todenperäisyydestä.

Kysymys luvan hakijan ilmoittaman harrastuksen olemassaolosta on hyvin keskeinen ja vaikeasti ratkaistavissa. Ampuma-aselain säännöksillä ei sitä voida kokonaisuudessaan ratkaista. Niissäkään maissa, joissa yhdistymisvapauden periaate ei ole estänyt edellyttämästä ampumaseuraan kuulumista edellytyksenä luvan saamiselle, ei järjestelmä ole aina toiminut moitteettomalla tavalla. Lisäksi yhdistysten puheenjohtajat ja vastaavat avainhenkilöt, jotka eivät edusta viranomaista, ovat saaneet yhdistyksen jäseniin nähden hyvin vaikutusvaltaisen aseman. Järjestelmä onkin johtanut joissakin maissa näiden yhdistysten puoliviralliseen asemaan. Tämä puolestaan saattaa johtaa kansalaisten yhdenvertaisuuden vaarantumiseen.

Momentin mukaan haettaessa lupaa metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista taikka ampumaurheilua tai -harrastusta varten luvan hakijan on annettava harrastuksestaan luotettava selvitys. Tällä yleislausekkeella metsästystä harrastava luvan hakija velvoitettaisiin esittämään selvitys siitä, mitä hän aikoo metsästää ja missä metsästyksen on tarkoitus tapahtua. Hyvänä apuna harrastuksen arvioinnissa olisivat metsästyslainsäädännössä asetettujen edellytysten täyttyminen. Esimerkiksi hirvieläintä tai karhua saa metsästyslain 21 §:n 1 momentin nojalla ampua vain sellainen henkilö, joka on suorittanut maa- ja metsätalousministeriön määräysten mukaisen ampumakokeen tai ministeriön hyväksymän, muussa maassa suoritetun vastaavanlaisen kokeen. Hirvieläimen metsästäminen edellyttää metsästyslain 10 §:ssä tarkoitettua pyyntilupaa. Hirven metsästykseen ei voi käytännössä osallistua kuulumatta metsästysseuraan tai vastaavaan jahtijoukkoon.

Jokaisen, joka harjoittaa metsästystä, on metsästysvuosittain maksettava riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 1 §:n 1 momentin mukaan valtiolle riistanhoitomaksu. Maksun suorittaneelle annetaan metsästyskortti. Ennen maksun suorittamista on suoritettava mainitun lain 2 §:n 1 momentin mukainen metsästäjätutkinto riistanhoitoyhdistyksen tai riistanhoitopiirin asettamalle tutkijalle. Näin ollen metsästyskortin osoittamista voidaan pitää selvityksenä metsästysharrastuksesta. Metsästyslaissa ja sen nojalla annetussa metsästysasetuksessa on lukuisia vastaavia säännöksiä, jotka tulisi ottaa lupaharkinnassa huomioon haettaessa lupaa metsästysaseen hankkimiseen.
_________________
"Epäilen": sanoi Ketola kun valehteli