Suomen merimetsokannat

[Vilperi]

BL:n mielestä nyt mitään lintua ei sais poistaa luonnosta välittämättä siitä aiheuttaako haittaa tai ei!
_________________

[JoneK]

"Upea ilmestys"

Lehtiniemen akan poika vois käydä tarkistuttamassa linssien tehot.

[mehtään]

Mielestäni ainakin tämä lintu on upea ilmestys:


lähde: www.lintukuva.fi

[wingmaster]

En jaksanut plarata topikkia läpi ,mutta milloin olisikaan väitetty merimeton vievän elintilaa muilta linnuilta vai mistä tuo birdlifen hippiäinen pieras tuon jutun?

[mehtään]

http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/07/merimetsojen_kanta_tasaantunee_vuosikymmenessa_1806794.html

[mehtään]

http://www.yle.fi/alueet/turku/2010/07/merimetso_on_varsinainen_terveyspoliisi_1864796.html

[marvin the martian]

"Siellä luonto on vehreänä ain..."

[mehtään]

"Pesivien merimetsojen määrä väheni ankaran talven seurauksena (Suomen ympäristökeskus 12.8.2010)



Suomessa pesivien merimetsojen määrä aleni ensimmäistä kertaa. Kuluneena kesänä havaittiin 14 390 pesivää merimetsoa, joka on 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Pesivien merimetsojen määrä väheni Saaristomerellä, Selkämerellä ja Perämerellä. Sen sijaan Suomenlahden ja Merenkurkun pesimäkannat pysyivät vakaina.

Euroopan poikkeuksellisen kylmä talvi heikensi Itämeren pohjoisosassa pesivää merimetsokantaa. Sama ilmiö havaittiin lievempänä kesällä 2003, jolloin Suomen merimetsokanta kasvoi kylmän talven jälkeen ainoastaan 17 prosenttia. Maamme merimetsokanta on kasvanut keskimäärin 62 prosenttia vuosina 2000–2009. Kannankasvu on kuitenkin hidastunut merkitsevästi koko 2000-luvun kannan tiheydestä riippuvista syistä. Nopeasti kasvavan populaation kasvuvauhti alkaa vähitellen hidastua vapaana olevan elintilan pienentyessä. Lajin vanhimmalla pesimäalueella läntisellä Suomenlahdella kanta ei ole kasvanut enää vuoden 2007 jälkeen.

Kuluneen kesän merimetsolaskennoissa havaittiin Selkämerellä 5186, Suomenlahdella 4725, Saaristomerellä 3557, Merenkurkussa 719 ja Perämerellä 203 pesivää paria. Niiden määrä väheni Saaristomerellä 24 prosenttia, Perämerellä 20 prosenttia ja Selkämerellä kahdeksan prosenttia.

Pesimäyhdyskuntien määrä puolestaan romahti kolmanneksella edellisvuodesta. Suomen merialueilla havaittiin 32 merimetsoyhdyskuntaa 54 luodolla. Täysin tyhjiä yhdyskuntia löydettiin Saaristomereltä ja Suomenlahdelta 15 ja muutamia Merenkurkusta sekä pohjoiselta Selkämereltä. Yhdyskunnat ovat voineet autioitua kovan talven, edelliskesäisen häirinnän ja merikotkan lisääntyneen saalistuksen johdosta. Lisäksi on mahdollista, että joitakin yhdyskuntia on häiritty pesimäkauden alussa.

Varsinais-Suomessa karkotettiin kolme yhdyskuntaa Ely-keskuksen myöntämillä poikkeusluvilla, jotka käsittivät 12 prosenttia Saaristomeren alueella pesintää yrittäneistä merimetsoista. Osa avoluodolta häädetyistä merimetsoista siirtyi pesimään metsäiselle !&%¤#"! Varsinais-Suomen suurimpaan harmaahaikarayhdyskuntaan. Karkotetut merimetsot ovat myös saattaneet siirtyä pesimään Saaristomerellä vahvistuneisiin yhdyskuntiin.

Pesimäkannan kasvua havaittiin 13 yhdyskunnassa, joissa pesi 60 prosenttia koko Suomen kannasta. Merimetsoista lähes 80 prosenttia pesii suojelualueilla. Suomen suurimmat merimetsoyhdyskunnat pesivät Luvialla (1947 pesää), Länsi-Turunmaalla (1436 pesää) ja Kirkkonummella (1422 pesää). Saaristomereltä löydettiin kolme ja Suomenlahdelta yksi uusi pesimäyhdyskunta.

Laittomia merimetson pesien hävittämisiä todettiin kuudessa yhdyskunnassa. Niissä tuhottiin yhteensä noin 500 pesää Loviisassa, Kemiönsaarella, Länsi-Turunmaalla, Luvialla, Porissa ja Merikarvialla. Vuonna 2010 todettuja pesätuhoja oli alle viidennes vuoden 2009 ennätysmäärästä (2705 tuhottua pesää).

Muut linnut hyötyvät merimetsoyhdyskunnan antamasta suojasta petoja, kuten minkkiä vastaan. Esimerkiksi ruokkilinnut suosivat merimetsoyhdyskuntia pesimäpaikkoina. Kuluneena kesänä löydettiin uusi etelänkiislan pesimäyhdyskunta merimetsokoloniasta itäiseltä Suomenlahdelta. Uhanalaisia etelänkiisloja pesii Suomessa alle sata paria muutamalla luodolla. Tukholman saaristossa merimetsoyhdyskunnissa pesivä etelänkiislakanta on kymmenkertaistunut parin vuosikymmenen aikana, ja se on kasvanut jo 500 pariin.

Ahvenanmaalla ammuttiin melkein tuhat merimetsoa
Ahvenanmaan syys- ja talviaikainen merimetsojen metsästys ei ole vaikuttanut Suomen pesimäkantaan. Loppusyksyllä ja talvella se kohdistuu pääosin merimetson nimialalajiin carbo, joka pesii Jäämeren rannikolla Norjassa. Alalaji muuttaa Pohjanlahtea pitkin, ja se talvehtii Ahvenanmaalla, Itämeren pääaltaalla ja Etelä-Itämerellä.

Sen sijaan Itämerellä pesivä alalaji sinensis talvehtii pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Se lähtee syysmuutolle elo-syyskuussa, eikä niitä juurikaan tavata Ahvenanmaalla talvella. Viime vuosina alalajin pesimäkanta Ahvenanmaalla on ollut vain muutamia kymmeniä pareja ja useimmat pesinnät ovat tuhoutuneet. Kuluneena kesänä pesintöjä ei ole havaittu."

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=364266&lan=FI

[Lahtinen]

Nyt kun noita merimetsojen pyyntilupia on Ympäristökeskusten vihdoin ollut ”pakko myöntää” kovan painostuksen jälkeen, niin onko jollain tietoa, miten homma on lähtenyt pyörimään?

Itse olin kuulevinani huhuja, että jonkinlaista ”paikallista päätäntävaltaa” olisi edelleen käytetty, tyyliin:

Esimerkiksi verkkopyynnissä pyydysten paikkaa ei ole tarkalleen ennalta määritelty --> Lupaa ei ole myönnetty, koska pyydysten tarkkaa paikkaa ei ole pystytty hakemuksessa ilmoittamaan, vaan on ilmoitettu pyyntialue.

On asetettu rajoituksia, montako lintua saa pyyntitapahtumaa kohti ampua (1kpl?). Käytännön pelotevaikutuksen tuottaminen ja kannan rajoittaminen lupaehtojen puitteissa käytännössä aika mahdotonta.

Jne

[Metsnugis]

Noo, ei järin mielenkiintoinen jahtikohde. Kaiken lisäks pirun sitkee ja ui perhanaasti karkuun. Täytyy olla lompsa kunnos, kun hevisotilla paukuttelee. 200 luvasta taitaa jäädä 180 käyttämättä.

[egi]

Lainaus artikkelista: http://yle.fi/alueet/turku/2010/11/merimetso_verottaa_talouskalakantaa_2130158.html
"Merimetso vaikeuttaa kalastuselinkeinoa oletettua enemmän. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvitti, että lintu syö suuria määriä ahventa, kuhaa ja silakkaa aina kun sitä on tarjolla. Tutkija Heikki !&%¤#"! mielestä merimetsokannan vähentäminen on tarpeellista. "

[mehtään]

"Ovatko etelärannikon valkoposkihanhet ongelma vai rikkaus? Onko
merimetso vieraslaji? Miten linnut heijastavat muuttuvaa ympäristöämme?

Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki) järjestetään torstaina
18.11.2010 kello 18.00-20.00 yleisöseminaari, jossa esitellään
ajankohtaisia ja yllättäviäkin näkökulmia lintuihin ja niiden
elinympäristöihin. Illan tarjoaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö
yhteistyössä BirdLife Suomen kanssa.


Tilaisuuden ohjelma:

Mitä tapahtuu lintupaikoille? Seppo Vuolanto, Helsingin seudun
lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja.

Etelärannikon valkoposkihanhet. Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto

Merimetsojen historiaa Itämerellä ja vähän muuallakin. Kristiina
Mannermaa, Helsingin yliopisto

Faktaa ja fiktiota merimetsoista. Aleksi Lehikoinen,
Luonnontieteellinen keskusmuseo


Yleisöseminaari liittyy tieteellisen symposioon "The Global
Environmental Change: Messages from Birds". Tilaisuuteen on vapaa
pääsy, ja kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita! Tiedekahvila on
auki ennen tapahtumaa klo 18.00 saakka.

Lisätietoja antaa symposion koordinaattori Kalle Huttunen
(kalle.huttunen@nessling.fi, +358453198041)

Symposion nettisivut: http://www.nessling.fi/symposiot/2010
Tieteiden talon nettisivut: http://www.tieteidentalo.fi/
"

[eero]

Jo niitä piruja oli päijänteelläkin menneennä syksynä!!

[mehtään]

[RealExtreme]

Meinaatko mehtaan ettei kykene asuttamaan järviä, vai mikä on ajatuksesi? Ajan myötä tulee varmasti leviämään sisämaahan, ihan pesiväksi lajiksi asti.

Merimetsohan on ihan ylivoimainen evoluution tulos, varmasti tulee pärjäämään vaikka kuritettaisiin vapaasti ympäri Suomen.

Repullinen patruunoita, puolari ja tuommoselle "aavesaarelle" päiväksi. Uijuijui, saisi syödä "savuahventa" pitkään.