Myyräntyötä

Lyrurus · Lähetetty: 02.11.2011 13:05 Viestin aihe:

Tietää tarkkaan tulevan! - Verratkaapa Lyruruksen ennustusta metson pesinnän onnistumisesta Keski-Suomessa syksyllä 2011 (ennustus kesäkuulta)

http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=70164

ja RKTL:n riistakolmioiden lukuja elokuulta 2011.

Ja haistaa linnut kymmenien metrien päästä! - Ihmisten haistamiskyvyssä on tietysti eroja. Olen tavannut kavereita, jotka eivät haista edes hirveä, vaikka sen imelä lehmänhaju tuntuu sopivalla tuulella aika kaukaakin.

"Petojen määrällä suhteessa pikkujyrsijöiden kannan kokoon" on merkitystä lähinnä pikkujyrsijöille, mutta en voi kiistää sen marginaalimerkitystä maassa pesivien lintujen pesinnän onnistumiselle. Mutta kanalintujen tapauksessa se ei ole ratkaiseva asia.

Elwood · Lähetetty: 02.11.2011 13:17 Viestin aihe:

Jos edellisenä syksynä saadaan saaliina lois-lintuja tai muuten löytyy maastosta, ennustuksen tekemiseen ei atomitiedettä tarvita, ainaostaan kokemusta, ei tarvitse olla ns hajuakaan.

Mainostamasi ennustuksessa on heikkona kohtana: Siitä puuttuu talven-ja kevään (soidin) laskenta ja vielä pesivät linnut ja niistä sairaat vs terveet linnut, ja vielä onnistumis prossa.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

JSP · Lähetetty: 02.11.2011 13:50 Viestin aihe:

tetri · Kanta-asiakas Liittynyt: 16 Huh 2005 Viestejä: 7344

pekkis · Lähetetty: 02.11.2011 14:44 Viestin aihe:

Jossain tutkimuksessa olikin veikeetä asiaa tuosta ketun lisääntymismenestyksestä. Eli kun myyräkänta on nousussa, niin kettu tietenkin tekee isoja poikueita. Mutta kun on myyräkanta on romahtamassa niin kettu tekee pieniä poikueita.

Ei siinä vielä mitään. Mutta kettu tekee sen pienen poikueen kun myyräkänta on vielä huipussaan. Eli kettu "aavistaa" myyräkannan romahduksen.

Tutkijoiden mukaan ketun syödessä myyriä se syö myös sairaita myyriä. Ja nämä sairaat myyrät vaikuttavat ketun hormonitoimintaan siten, että tulee pieni poikue kun myyräkanta on romahduksen partaalla. Oliko riittävän sekavasti kerrottu...?? Laughing

Lyrurus · Lähetetty: 02.11.2011 14:48 Viestin aihe:

No mutta Tetri-kulta! Luuletko sinä tosiaan, etten minä tajunnut tuota? Väitin vain, ettei tuo mekanismi ole kanalintujen tapauksessa ratkaiseva. Nimittäin ainakin nummiriekolla - ja oletettavasti myös suomalaisilla kanalinnuilla - on sellainen sopeuma, että ne ovat munimis-, hautomis- ja pienpoikasvaiheen aikaan lähes hajuttomia. Loistuminen tuhoaa tuon suojamekanismin ja tämä on se ratkaiseva tekijä, ei pienpetojen tai myyrien paljous tai vähyys.

Kokeillaanpas myös toisenlaista päättelyä:
Olettakaamme, että saamme kanalintujen kannanvaihtelua aiheuttavan syyn poistettua/vakioitua siten, että kannanvaihtelua ei enää esiinny. Oletamme, että tuo syy on pienpetojen määrän suhde myyrätiheyteen. Vakioimme nyt sen. Se on tästä eteenpäin se mikä se on, eikä enää muutu. Näin ollen - jos Tetrin teesi on oikea - myös kanalintujen kannanvaihtelu poistuu. Sitä ei enää ole, koska sen syy poistuu/on vakioitu. Tästä hetkestä eteenpäin loistuneen kanalintukannan pesintä onnistuu yhtä hienosti/huonosti kuin loistumattoman kanalintukannan pesintä.

Kuinka uskottavana pidätte tätä teesiä?

tetri · Kanta-asiakas Liittynyt: 16 Huh 2005 Viestejä: 7344

Kanalintujen lisääntymismenestys ja kantojen runsaus on monen tekijän summa. Syy ja seuraus-suhteet ovat monimutkainen mekanismi.

Lyrurus · Lähetetty: 02.11.2011 15:06 Viestin aihe:

Eihän se äsken niin monimutkainen ollut? Sehän kuulemma riippui pienpetojen runsauden suhteesta myyrätiheyteen?

tetri · Kanta-asiakas Liittynyt: 16 Huh 2005 Viestejä: 7344

Kuten totesinkin edellä, vaikuttavia tekijöitä on monia.

Hitleri · Kanta-asiakas Liittynyt: 05 Kes 2006 Viestejä: 4744

Tiedä sitten osuiko tuo aiempi mehton pesinnän onnistumisenkaan ennustus niin oikeaan, vaikka osassa puheita saattaa jokunen totuuden siemen Lyruruksella esiintyäkin...

Mehtoja meinaan paikkapaikoin on aikalailla sakeastikin!
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

Lyrurus · Lähetetty: 02.11.2011 18:02 Viestin aihe:

Keski-Suomessa oli metson poikasprosentti 32. Koko maan huonoin. Omilla metsästysmailla oli mukavasti metsoja ja koppeloita, mutta suurin piirtein kaikki vanhoja lintuja. Kesällä 2010 kun pesintä onnistui mainiosti, olivat niitä peruja.

guide · Kanta-asiakas Liittynyt: 11 Hel 2005 Viestejä: 2103

Olisi kyllä mukava lukea Lyrurus:in mainitsemista lois- ja rokotustutkimuksista. Linkkiä?

Elwood · Lähetetty: 03.11.2011 06:05 Viestin aihe:

Kyllä tosiaan Lyruruksen jutuissa pointteja on, Tetrillä on laajempi otos asiaan ja tässähän väitellään kahdesta eri tekijästä.
Jos/kun loiset heikentävät pesiviä lintuja ja kuoriintuvia poikasia (vaikkapa se haju myös), pitää olla myös petoja, jotka pistävät poskeen linnut.
Koiriakin käytetään moneen eri tarkoitukseen hyvän nokkansa takia, tuskin pedot ovat poikkeus, eli uskon olevan totta, petojen haistavan sairaan yksilön, sen helpon saaliin.

Myyristä, petomäärien huipuista saadaan tähän tulos.
Petoeläimethän yrittävät saada helpoimman saaliin, tässähän niitä on, heikkoja lintuja, lisääkö myös tämä petojen määrää?!

Liekkö tutkimusta loisisien lintujen munista, minkä laatuisia ne ovat rakenteeltaan ja muuten, hedelmöittyvätkö naaraat jne.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

Topsi2 · Lähetetty: 03.11.2011 07:20 Viestin aihe:

Niinhän se luonnossa on, jotta kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Pedot oletettavasti haistavat helpommin voimakkaasti loisitut yksilöt, joilla siten on suurempi riski joutua pedon ruuaksi. Jos eivät joudu pedon suihin niin saattavat kaatua loistaakkaansa.

Myyräkantojen nousu taasen nostaa petokantoja. Kun myyrien määrä vähenee niin pedot joutuvat tekemään pidempiä saalistusreissuja ja tämän seurauksena myös kaikkien kanalintujen (etenkin loisittujen) riski joutua ketun tms. saaliiksi kasvaa.

Pedot kuitenkin saattavat tasapainottaa kanalintukantoja (tasoittaa huippujen ja aallonpohjien eroja), koska ne poistavat tehokkaasti joukosta niitä pahimmin loisittuja yksilöitä. Ilman petoja loiset siis saattavat päästä tehokkaammin leviämään kanalintukannoissa - mitä tiheämpi kanta - sitä tehokkaammin.

Ylä-Lapin rikkokannathan jokunen vuosi sitten romahtivat nopeasti ennätysluvuista alas ja syynä oletettavasti olivat nimenomaan loiset - jaksaako joku kaivaa esille noiden vuosien kettutiheyksiä?

Tässä yksi kaikkien saatavissa oleva artikkeli josta ylle on kaiveltu tiivistelmän tapaista - käsittelee nummiriekkoa (red grouse) http://bit.ly/rE82Y7

Sitä ei tietty voi suoraan johtaa suomalaisiin olosuhteisiin ja lajeihin, mutta varmastikin osaltaan pitää paikkaansa. Pitää joskus etsiä tuoreempaa tavaraa, josko vaikka joku on jo tullut vallan toisiin johtopäätksiin...