| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Metsastyskerho1
Kanta-asiakas
Liittynyt: 16 Lok 2005
Viestejä: 906
|
 Lähetetty: 21.02.2012 23:26 Viestin aihe: |
 |
|
| Johan Nyton kirjoitti: | | Parhailla metsästysmailla Ruotsissa hirvikanta voi olla jopa 10-15 hirveä/1000 ha. Samoilla alueilla voi olla lisäksi 100-200 metsäkaurista, sama määrä villisikoja jne. Eipä ihme että maanomistaja voi saada metsästysoikeuden vuokrana vuosittain jopa satoja kruunuja/hehtaari. Keski-Euroopassa on sama juttu mutta metsästysmaiden vuokrat saattavat olla vielä korkeampia. |
Pitää paikkansa Keski-Euroopassa, ehkä Etelä-Ruotsissakin mutta samoista tuotoista on turha unelmoida Suomessa ja tähän on kaksikin syytä.
Kuten itsekin kirjoitit, ensinnäkin riistatiheys on Keski-Euroopassa jotain ihan muuta. Jos 1000 hehtaarin alue tuottaa meillä vuosittain (pitkällä aikavälillä) yhden kaadettavan hirven ja hyvällä tuurilla pari peuraa, niin jossain rehevässä Keski-Euroopassa samalta alueelta kaadetaan saksanhirviä, kuusipeuroja, villisikoja, metsäkauriita, yms aivan eri määriä. Eli maatilkun omistajalla on tavallaan enemmän "myytävää".
Toinen syy on taas potentiaalin ostajakunnan laajuus. Jos vaikkapa lasketaan hyvätuloiset metsästäjät 100 km säteellä metsästysalueesta, niin Keski-Euroopassa heitä löytyy aivan toinen määrä kuin Suomessa. Väestötiheys on siellä hieman toista luokkaa ja myös hyvätuloisia löytyy enemmän, näiden kahden faktan yhteisvaikutuksesta potentiaali asiakaskunta on aivan eri mittaluokissa. Asia ei muutu siitä mihinkään vaikka tuo säde kasvatettaisiin 200 tai 300 km mittaiseksi, edelleen tässä on iso ero.
Toisaalta eipä Keski-Euroopassa ole valtion kautta organisoituja hirvivahinkokorvauksiakaan eli jos joku maanomistaja ei saa katettua maa- ja metsätalousvahinkoja noista kaatomaksuista niin ne jäävät sitten ihan omaksi vahingoksi. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
MtJ
Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004
Viestejä: 10001
|
| Lähetetty: 04.03.2012 15:20 Viestin aihe: |
|
|
Ensinnäkin keskustelijoilta erinomaisia kommentteja asiaan liittyen. Kiitokset.
| Lainaus: | | Olen varma että kaupungissa asuva maanomistaja osaa arvostaa maidensa metsästysoikeutta, tai ainakin sen tuottoja, kun sitä oikealla tavalla jalostetaan. Pidän suurempana vaarana tulevaisuuden metsästykselle kotimaisia, maankäyttöä valvovia viranomaisia kuten maa- ja metsästalousministeriö, riistakeskus ja ympäristökeskukset jne., kuin kaupunkilaisia maanomistajia. |
Tässä on useinkin se ongelma, ettei tiedetä omistetusta omaisuudesta paljonkaan. Metsästysoikeuden siirtyminen maanomistuksen vaihtumisen myötä tulee yllätyksenä, mikäli asiasta aletaan keskustella. Mielestäni kaikki listaamasi yhdessä tekevät metsästysvuokrasopimukset vaikeammiksi; osin ovat jo tehneet. Kaupunkilaisten metsänomistajien ongelmiin liittyy muutama jo nyt havaittu asia; metsänomistajista ei enää ole tietoa, metsänomistajat eivät nykyään koe tärkeäksi siirtää kenellekään metsästysoikeutta, jne. Eritellään vielä esimerkin kautta näitä kahta ongelmaa, jotta selviäisi, mitä tarkoitan.
Esimerkki. Metsästysmaat menevät perinnönjaon kautta jakoon. Maat jakautuvat 4 eri henkilölle, jotka asuvat eri puolella Suomea. Yksikään henkilöistä ei asu samalla paikkakunnalla, jossa heidän perimänsä maa on. Perinnönjaon jälkeen maat jäävät perillisten käyttöön, eikä metsästysseuralla ole tietoa, ketä perilliset ovat. Kun asiaa selvitetään, löytyy tietoja, joissa yksi perillinen on muuttanut ulkomaille, toisen perillisen tiedot ovat salaisia ja vain kaksi muuta perillistä löydetään. Heiltä kysyttäessä saadaan yhteys ulkomailla asuvaan metsänomistajaan, mutta ei siihen kolmanteen, jonka yhteystiedot ovat salaisia. Yksi perijä on riitautunut muiden kanssa niin, ettei halua ottaa yhteyttä näihin kolmeen muuhun millään tavalla. Toinen perillinen, johon otetaan yhteys, kieltää metsästyksen maillaan.
Lopputuloksena metsästysseuralta lähtee 1/2 maiden metsästysoikeudesta pois kyseiseltä alueelta, koska perilliseen ei saada yhteyttä ja toinen on kieltänyt metsästyksen maillaan. Seura menetti perinnönjaon takia puolet maiden metsästysoikeudesta ja asiaa jää tälle tolalle, sillä metsästysoikeutta ei voi saada painostamalla maanomistajaa.
Molemmat esimerkin henkilöt ovat todellisesta elämästä ja metsästysvuokratilanteesta. Ympäristöministeriö on nykyaikana yksi suuri vaaratekijä metsästyksen osalta. Tänä vuonna on käynnistynyt suuri hanke suojelualueiden lisäämisestä, tulossa on mm. lisärajoituksia kansallispuistoihin, sekä muille suojelualueille.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
MtJ
Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tou 2004
Viestejä: 10001
|
| Lähetetty: 06.03.2012 21:40 Viestin aihe: |
|
|
Muuten, ongelmia tulee herkästi myös sellaisessa tapauksessa, kun kuolinpesä on jakamaton; tällöin yksi osakas voi kieltää alueella metsästyksen kokonaan halutessaan. Erittäin vaarallinen tilanne, mikäli puhutaan Etelä-Suomen alueella 100+ hehtaarin alueesta metsästysmaata.
_________________
Jos parturi ajaa parran vain niiltä, jotka eivät itse aja partaansa, ajaako hän silloin oman partansa? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
